Pääkirjoitus

Oulun yli­opis­ton pe­rus­ra­hoi­tuk­ses­sa va­lu­vi­ka – nuo­ril­le ei pystytä tar­joa­maan riit­tä­väs­ti kou­lu­tus­paik­ko­ja

Oulun yliopiston perusrahoituksen pitäisi olla huomattavasti suurempi, kun sitä verrataan muihin yliopistoihin.

Oulun yliopiston perusrahoituksen pitäisi olla nykyistä suurempi, kun otetaan huomioon yliopiston vaikutusalueella oleva työikäinen väestö ja ennen muuta nuoret ikäluokat. Rehtori Jouko Niinimäki kiinnitti asiaan huomiota jo viime syksynä yliopiston avajaisissa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen läsnäollessa.
Oulun yliopiston perusrahoituksen pitäisi olla nykyistä suurempi, kun otetaan huomioon yliopiston vaikutusalueella oleva työikäinen väestö ja ennen muuta nuoret ikäluokat. Rehtori Jouko Niinimäki kiinnitti asiaan huomiota jo viime syksynä yliopiston avajaisissa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen läsnäollessa.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Oulun yliopiston perusrahoituksen pitäisi olla huomattavasti suurempi, kun sitä verrataan muihin yliopistoihin. Rahoitusvajeen takia Pohjois-Suomen nuorille ei pystytä tarjoamaan riittävästi koulutuspaikkoja.

Suomen tavoitteena on olla maailman osaavin kansakunta. Osaavaksi kansakunnaksi tullaan laaja-alaisella ja korkeatasoisella koulutuksella. Siksi on tärkeä huolehtia siitä, että yliopistot ja korkeakoulut eri puolilla maata saavat riittävästi rahoitusta.

Nyt on kuitenkin käynyt niin, että laajaa koulutusvastuuta kantavan Oulun yliopiston perusrahoitus jää muita yliopistoja pienemmäksi, kun sitä verrataan alueen nuorisoikäluokkiin ja työikäiseen väestöön. 

Oulun yliopiston tämänhetkinen perusrahoitus on 150 miljoonaa euroa, mutta siinä on jopa 35 miljoonan euron vaje (Kaleva 1.3.). Itä-Suomen, Turun ja Tampereen yliopistojen perusrahoitus vastaa paremmin niiden vaikutusalueiden keskeisiä tunnuslukija. Metropolialueen yliopistoissa perusrahoitus puolestaan on reippaasti suurempi mitä tunnusluvut edellyttäisivät.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Oulun yliopisto kärsii rahoitusvajeesta, kun Pohjois-Suomen nuorille ei pystytä tarjoamaan riittävästi koulutuspaikkoja. Onkin kohtuutonta, että Oulun yliopisto joutuu kilpailemaan rahoituksessa takamatkalta muihin yliopistoihin nähden.

Oulun yliopiston rahoitusvajetta pitäisi pystyä paikkaamaan, jotta Oulussa voidaan järjestää laaja-alaista yliopisto-opetusta samalta tasolta kuin vastaavissa yliopistoissa ja korkeakouluissa muualla Suomessa. Tässä on tärkeä lobbaustehtävä alueen kansanedustajille ja alueellisille edunvalvojille.

Oulun yliopisto on puolen Suomen tärkein yliopisto, jonne tullaan opiskelemaan koko maasta, mutta erityisesti Pohjois-Suomen maakunnista. Yliopisto on vuosikymmeniä kouluttanut asiantuntijoita, tutkijoita, opettajia, insinöörejä, lääkäreitä ja monipuolisia osaajia Pohjois-Suomen kuntien, yritysten ja yhteisöjen tarpeisiin.

Oulun ict-ihme puolestaan ei olisi mahdollinen ilman Oulun yliopistoa. Oulun ict-osaaminen säteilee laajalle. Noin 2,6 miljardia ihmistä eri puolilla maailmaa käyttää päivittäin Oulussa kehitettyä langatonta teknologiaa. Uusimpana yliopiston lippulaivana on 6G eli kuudennen sukupolven langattoman viestintäteknologian kehittäminen. Yliopistossa tehtävän tutkimustyön merkitys on siten alueellinen, valtakunnallinen ja globaali.

Entistä useammat Oulussa opiskelleet nuoret todennäköisesti jäisivät Ouluun ja Oulun seudulle, jos tarjolla olisi sopivia työpaikkoja. Ongelman toinen puoli on, että pula tuhansista ict-alan osaajista on jo muodostunut tulpaksi alueen yritystoiminnan kehittymiselle.

Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki totesi Kalevassa, että ict-alan aloituspaikat pitäisi pystyä kaksinkertaistamaan Oulussa vuoteen 2021 mennessä. Ict-alan Nokian romahdusta seurannut alamäki on enää paha muisto. Tuolloin supistettuja tietotekniikan ja elektroniikan aloituspaikkamääriä onkin perusteltua nostaa.

Uutena murheenkryyninä on lähivuosina tuleva yliopistojen rahoitusmallin muutos. Toisaalta malli patistaa yliopistoja huolehtimaan entisestään siitä, että opiskelijat myös valmistuvat.