Lukutaito on kansalaistaito, jota tarvitaan myös digimaailmassa. Jos lapsille ja nuorille ei tarjota riittävästi mahdollisuuksia harjoitella lukemista, rajoitetaan heidän tulevaisuuden mahdollisuuksiaan.
– Kieltä tarvitaan jatkuvasti, sillä lukeminen liittyy moneen juttuun. Mekaaninen lukutaito ei riitä, vaan on pystyttävä myös ymmärtämään tekstin sisältöä. On oltava vahva pohja tekstin lukemiseen ja tulkintaan, totesi yliopistonlehtori Maija Saviniemi Siikajoella Ruukin koulun vanhempainillassa.
Koululla on huolestuttu lasten ja nuorten lukemisen taidoista, ja valtakunnalliset koetulokset ovat osoittaneet huolen aiheelliseksi, kertoi apulaisrehtori Ilpo Sippola. Koululla on tartuttu asiaan ja liikkeelle lähdettiin vanhempainillalla, sillä kodin esimerkki on lukemisessa ensi arvoisen tärkeä.
– En ole aivan yhtä huolissani lasten lukutaidosta kuin lukumotivaation vähenemisestä, Saviniemi sanoi.
Lukemisen mallia ei enää opita kotoa, sillä vanhemmatkin lukevat yhä vähemmän. Kuitenkin tutkimusten mukaan lapsi ja nuori tarvitsee lukevan aikuisen malleja. Tutkimusten mukaan vielä 13-vuotias hyötyy ääneen lukemisesta, ja siihen Saviniemi kannustaa äitejä ja isiä.
– Aikuisten on kannustettava ja ohjattava lapsia lukemaan, koska lapsi ei näe lukutaidon kauaskantoisia vaikutuksia.
Suurta huolta Saviniemi tuntee siitä, että nuoret näyttävät jakautuvan kahteen ryhmään sanavaraston perusteella. Paljon lukevien sanavarasto on kymmeniä tuhansia sanoja rikkaampi kuin niiden, jotka eivät lue. Kapean sanavaraston kanssa ajautuu eriarvoiseen asemaan ja jopa syrjäytymisvaaraan.
– Lukutaidosta ei saa tulla elämää rajoittava tekijä.
Sujuvan ja rivien väliin yltävän lukutaidon saavuttamiseksi on luettava paljon, kymmeniä tuhansia sivuja. Hyvä uutinen on, että myös fiktio auttaa käsittelemään ja ymmärtämään kaikenlaisia tekstejä, niitä kuivia asiatekstejäkin.
Saviniemi muistuttaa, ettei lukemista tarvitse aloittaa kasasta klassikoita, vaan käteen voi ottaa vaikka vitsikirjan. Tärkeintä on, että tarina innostaa ja vetää lukemaan.