Suomalainen korkeakoululaitos puristetaan lähivuosina uuteen muottiin. Ensimmäinen suuri muutos on innovaatioyliopiston aloitus ensi vuoden syksyllä.
Vaikka kyse on pääkaupunkiseudulla sijaitsevien Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun yhdistämisestä, uuden jättiyksikön perustaminen ravistelee koko maata. Kilpailu rahoituksesta, statuksesta ja ihmisistä kiihtyy varmasti.
Huippuyliopisto on vain osa rakenteiden pyörittelyä. Suurena tavoitteena on vähentää nykyisten yksiköiden määrää, jotta jäljelle jäävät olisivat vahvempia ja jotta niillä olisi paremmat mahdollisuudet laadukkaaseen opetukseen ja tutkimukseen.
Viime viikon lopulla opetusministeri Sari Sarkomaa toi julki näkemyksensä siitä, mitä hallitusohjelmassakin mainittu rakenteellinen kehittäminen tarkoittaisi: ministerin ajatuksissa maassa olisi vuonna 2012 enintään 15 yliopistoa ja 18 ammattikorkeakoulua.
Pohjois-Suomen kannalta ehdotuksen merkittävin kohta on, että Oulun ja Lapin yliopistot säilyvät itsenäisinä. Linjaus on realistinen. Oulu ja Rovaniemi ovat niin kaukana toisistaan, ettei yliopistoja voi sijoittaa yhden katon alle ilman vakavia toiminnallisia ongelmia.
Hyvä uutinen Sarkomaan paperissa on sekin, että viime syksynä uhatuksi joutunut Kajaanin opettajankoulutusyksikkö säilyisi. Järki näyttää siis ministeriössä voittaneen. Uudenkin huolen paperi silti Kainuussa nosti.
Esitystä Kajaanin ammattikorkeakoulun yhdistämisestä Oulun ammattikorkeakouluun ei niellä maakunnassa, jossa on tehty suunnitelma ammattikorkeakoulun ja kaupungissa olevan yliopistokeskuksen tiivistyvästä yhteistyöstä.
Vaikka Sarkomaan paperi ei ensilukemalta vaikuta Oulun yliopiston kannalta vaaralliselta, on pohjoisessa syytä valpastua.
Innovaatioyliopiston, Turun uuden yliopiston, Itä-Suomen yliopiston, Tampereen sekä Jyväskylän kolmen korkeakoulun välille aiotun yliopistoallianssin synty vavisuttavat Oulun yliopiston asemaa maan kakkosyliopistona. Se vaikuttaa väistämättä yliopiston statukseen ja pahimmassa tapauksessa resurssien jakoon sekä yliopiston houkuttelevuuteen opiskelijoiden ja tutkijoiden silmissä.
Jos Oulun yliopistosta syntyy provinssissa sijaitsevan maakuntayliopiston mielikuva, jo se on vahingollista. Oulun pitää vastakin olla nimenomaan korkeatasoinen tiedeyliopisto. Pohjoisen edunvalvojien eri tahoilla on syytä olla lähiajat terävästi liikkeellä yliopistonsa puolesta.