Yliopistovertailut saavat joka vuosi palstatilaa. Helsingin yliopisto on maailman 100 parhaan yliopiston joukossa ja Oulu sijoittuu usein sijoille 200-400 ollen suomalaisista yliopistoista jopa toinen tai kolmas. Tämä kuulostaa hienolta, koska maailmassa lasketaan olevan pitkälti yli 20 000 yliopistoa. Oulun yliopisto ja muut suomalaiset yliopistot ovat huippuluokkaa.
Yliopistovertailuja on useita. Yliopistojen sijoitukset myös vaihtelevat eri listoilla. Mikä siis on se oikein lista? Mitä niissä vertaillaan? Onko arviointi merkityksellistä?
Tunnetuimmat paremmuuslistoja tuottavat arvioinnit ovat Times Higher Education Ranking (THE), Shanghai Ranking (ARWU), ja QS Ranking (QS). Kukin arviointi painottaa eri asioita.
THE mittaa valmistuneiden tutkintojen määrää, tieteellisten julkaisujen määrää sekä tutkimuksesta ja opetuksesta saatuja tuloja. Mainekyselyllä ja julkaisuihin kohdistuneiden muiden tutkijoiden viittausten määrällä on suuri merkitys. Viittauksella tarkoitetaan akateemista käytäntöä mainita julkaisussa toisen tutkijan tuotos jos tutkimuksessa viitataan sen sisältämiin tietoihin. Edellä mainittujen tekijöiden vaikutus arviointitulokseen on 90 prosenttia.
ARWU ranking arvostaa nobelisteja. Tiedejulkaisujen osalta arvostetaan Nature ja Science -lehdissä julkaistuja artikkeleita, samoin kuin tutkijoita, joiden julkaisuihin viitataan todella paljon. Tiedenobelistien ja huippututkijoiden määrällä ja huippujulkaisuilla on 70 prosentin osuus arvioinnissa.
QS luottaa mainekyselyyn, jonka painoarvo on 50 prosenttia. Sen lisäksi vaikuttavat artikkeleiden saamien viittausten määrä henkilökuntamäärään suhteutettuna sekä opettajien määrän suhde oppilaiden määrään. Kahden jälkimmäisen merkitys on yhteensä 40 prosenttia, joten tässä mainittujen indikaattoreiden osuus on 90 prosenttia.
Jos arviointeja tutkitaan käytettyjen menetelmien mukaan voidaan todeta, että ARWU antaa painon maailmanluokan tutkijoille. QS antaa paljon painoa maineelle, henkilökunnan korkealle tieteelliselle tavoitetasolle sekä hyville opiskeluolosuhteille. THE mittaa tutkimuksen ja koulutuksen tuotosta sekä tuloksina että rahana. Rahallisen tuloksen mittaaminen ei ole ilmaisen koulutuksen maassa mielekästä. Laadun mittaus THE rankingissa tapahtuu sekä viittausten että mainekyselyiden perusteella.
Edellä mainituista arvioinneista QS on mielestäni merkityksellisin. Siinä Suomen neljän kärki on Helsinki, Aalto, Turku ja Oulu.
Mitä Oulun yliopiston tulisi tehdä, jotta sen sijoitus paranisi? Voimme parantaa julkaisujen laatua ja opettaja–oppilas-suhdetta. Ennen kaikkea Oulun yliopiston on parannettava asemiaan mainekyselyssä. Mainekyselyssä vastaajat listaavat alansa parhaita yliopistoja.
Maine parantuu kun julkaistaan laadukkaasti yhdessä kansainvälisten toimijoiden kanssa. Laatu edellyttää vahvuuksien tunnistamista ja kapeita tieteellisen erikoistumisen kärkiä.
On myös tärkeää parantaa läsnäoloa akateemisilla foorumeilla. Yliopistolaisten on verkostoiduttava kiihtyvällä vauhdilla kansainvälisten toimijoiden kanssa. Myös opiskelija- ja tutkijavaihto ovat merkittäviä tekijöitä. Meille on paljon tulijoita, mutta myös lähtijöiden määrää pitäisi lisätä.
Menestys kansainvälisillä listoilla on tärkeää, koska hyvä pärjääminen lisää yliopiston vetovoimaisuutta. Vielä tärkeämpää on kuitenkin menestyä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) vaikuttavuusmittareissa, koska niiden perusteella määräytyy yliopiston budjetti. OKM:n mittarit eivät ole ristiriidassa edellä mainittujen listojen kanssa.
OKM:n mittarit arvioivat valmistuneiden tutkintojen määrää, tutkintonopeutta, julkaisumääriä ja niiden laatua sekä kilpailukykyä tutkimusrahoituksesta.
OKM ei mittaa julkaisujen laatua suoraan viittausmäärien mukaan, koska julkaisuaktiivisuus ja viittauskäytännöt poikkeavat alojen välillä toisistaan. Joillakin aloilla viittausten saaminen on vaikeampaa kuin toisilla.
Pärjäämällä näissä kansallisissa mittareissa parannamme asemiamme myös kansainvälisessä kilpailussa.
Kansainväliseen verkostoitumiseen ja yliopiston tunnettuuteen on kiinnitettävä huomiota, vaikka niitä ei kansallisessa mittaroinnissa erikseen arvostetakaan.
Yliopiston menestyminen kansainvälisissä arvioinneissa riippuu paljon edustetuista aloista. Sen vuoksi mittareita ei kannata ottaa vakavasti suomalaisten yliopistojen paremmuuslistana.
Kaiken ydin on kuitenkin vahvuuksiin keskittynyt laadukas ja tehokas tutkimus. Sen avulla kansainvälistytään ja siitä meidät tunnetaan. Laadukas opetuskin perustuu hyvään tutkimukseen. Oulun yliopisto on juuri aloittamassa strategian laatimisen vuosille 2017–2020.
Kirjoittaja on Oulun yliopiston rehtori.
Kolumni