Pääkirjoitus

Oulun yli­opis­to tar­vit­see rahaa

Oulun yliopiston varainhankinta on vielä kaukana asetetusta tavoitteesta. Yliopistorahastoon on kertynyt vasta 4,7 miljoonaa euroa, kun yksityistä rahoitusta halutaan 15 miljoonaa euroa. Sen lisäksi julkisyhteisöiltä, kunnilta ja kampanjamyynnistä tavoitellaan viittä miljoonaa euroa.

Oulun yliopiston varainhankinta on vielä kaukana asetetusta tavoitteesta.

Yliopistorahastoon on kertynyt vasta 4,7 miljoonaa euroa, kun yksityistä rahoitusta halutaan 15 miljoonaa euroa. Sen lisäksi julkisyhteisöiltä, kunnilta ja kampanjamyynnistä tavoitellaan viittä miljoonaa euroa.

Jos yliopiston varainkeruussa jäädään pahasti tavoitteesta, se vaikuttaa suoraan valtion lupaamaan 2,5-kertaiseen lisäsijoitukseen ja siten Oulun yliopiston tulevaisuuteen.

Varainkeruun taustalla on yliopistolain muutos, joka siirtää rahoitusrakenteen painopistettä valtion budjettivaroista entistä enemmän ulkopuolisen rahoituksen varaan.

Koska poliittisesti kipeitä ratkaisuja ei uskalleta tehdä, yliopistojen elinkelpoisuus on jätetty markkinavoimien säädeltäväksi.

Yliopistoverkosto on Suomessa varsin tiheä, ja siihen kohdistuu kovia supistamispaineita.

Pysyäkseen riittävän vahvoina yliopistot tarvitsevat paikallisten asukkaiden, kuntien, yhteisöjen ja elinkeinoelämän tukea.

Näyttää siltä, että vuoden loppuun jatkuvalla kampanjalla ei pystytä saamaan kaikkea kasaan.

Se olisi suuri vahinko, sillä Oulun yliopisto on luonut Oulun seudulle ja koko Pohjois-Suomeen hyvinvointia ja vahvistanut alueen ja myös koko Suomen kansainvälistä kilpailukykyä puolen vuosisadan ajan.

Oulu olisi kooltaan ja merkitykseltään ratkaisevasti erinäköinen, jos kaupungissa ei olisi yliopistoa. Oulun yliopiston perustaminen oli aikoinaan erittäin merkittävä ja kauaskantoinen aluepoliittinen päätös.

Yliopiston tasosta kertoo paljon se, että se meritoituu toistuvasti 500 maailman parhaan yliopiston joukkoon. Yliopisto on myös pystynyt säilyttämään asemansa houkuttelevana korkeatasoisen tieteen ympäristönä ja haluttuna opinahjona.

Koska Oulun yliopisto ei voi saada Aalto-yliopiston kaltaista massiivista tukea, Pohjois-Suomessa pitää kääriä hihat ja panna Oulun yliopiston varainkeruu kuntoon.

Monet yritykset, kunnat, järjestöt ja kansalaiset ovat jo tarttuneet haasteeseen ja lahjoittaneet rahaa.

Oulun kaupunki on toistaiseksi suurin lahjoittaja miljoonalla eurollaan. Lahjoittajien joukosta loistavat poissaolollaan monet Oulun seudun it-firmat, joiden menestys perustuu yliopistossa tehtyyn tutkimukseen ja osaamiseen.

Yliopistolla odotellaankin it-miljonäärien panostusta. Muutama miljonääri ei silti vielä tee kesää, vaan tarvitaan laajempaa vastuunkantoa.

Oulussa ja Oulun seudulla on runsaasti yrityksiä, jotka ovat tuotekehityksessään hyödyntäneet yliopiston huippututkimusta.

Oulun mallina tunnettu kumppanuusmalli on antanut myös yliopistolle elinkeinoelämältä vinkkiä innovaatioiden tunnistamiseen ja tutkimuksen suuntaamiseen.

Alueen yrityksillä ja elinkeinoelämällä on nyt moraalinen velvoite antaa tukea yliopistolle. Tulossa oleva kansalaiskeräys antaa myös tavallisille oululaisille ja pohjoissuomalaisille tilaisuuden muistaa yliopistoa.