Aikuisiän lihavuudelle altistavien perinnöllisten tekijöiden vaikutus alkaa näkyä painonkehityksessä jo varhaislapsuudessa. Tähän tulokseen päädyttiin Oulun yliopiston ja englantilaisten Imperial College Londonin ja Surreyn yliopistojen johtamassa laajassa tutkimuksessa.
Lasten painoindeksikäyrässä esiintyy luonnollisia nopeita nousuja ja laskuja, joilla on osoitettu olevan yhteys aikuisiän sairauksiin ja erityisesti sydän- ja verisuonitauteihin ja myös lihavuuteen.
Tutkijat halusivat selvittää, mitkä geneettiset tekijät selittävät kasvun ja painoindeksin vaihtelua eri ikäkausina.
Lasten painoindeksikäyriä tarkasteltiin kehityksellisesti tärkeissä kohdissa imeväisiässä ja 4–7 vuoden iässä.
Tutkijat löysivät leptiinireseptorigeenistä geneettistä vaihtelua, jolla on vaikutusta imeväisten painoindeksiin. Leptiini on hormoni, jonka on todettu vaikuttavan ruokahaluun ja energian kulutukseen. Tämä geneettinen tekijä ei kuitenkaan ollut yhteydessä painoindeksiin imeväisiän jälkeen tai aikuisiässä.
Aikuisiän lihavuuden riskiä lisäävien geneettisten tekijöiden vaikutus alkaa näkyä painoindeksissä neljän ikävuoden jälkeen, 4–7-vuotiaana. Tämä aikaikkuna näyttäisi olevan vaihe, jolloin lihavuudelle altistavat ympäristöolosuhteet alkavat näkyvästi vaikuttaa niihin lapsiin, joilla on lihavuuden riskiä lisääviä geneettisiä tekijöitä.
Taipumus lihoa säilyy tämän jälkeenkin ja voi joillain lapsilla ilmentyä vasta myöhemmin.
Lapsuusiän kasvumuuttujilla erityisesti esikouluiässä ja aikuisiän painoindeksimuuttujilla on yhteisiä taustatekijöitä ja voimakas geneettinen yhteys.
Perinnölliset tekijät voivat aikaistaa lapsen painoindeksikäyrässä havaittavaa luonnollista notkahdusta 4–7 vuoden iässä, ja tämä aikaisempi ikä on yhteydessä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin.
Tutkitut geneettiset tekijät ovat väestössä yleisiä. Suurella osalla ihmisiä onkin joku ylipainon tai lihavuuden riskiä lisäävä geenimuoto perimässään.
Tulosten avulla voidaan paremmin ymmärtää lihavuuden syitä ja mekanismeja. Tiedosta on hyötyä terveydenhuollon henkilöstölle erityisesti neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa.
Esimerkiksi neuvoloiden seurantamenetelmiä voitaisiin parantaa ja tehostaa lihavuuskehityksen varhaiseksi havaitsemiseksi ja ehkäisemiseksi.
Tutkimuksen tekemiseen osallistui tutkimusryhmiä Euroopasta, Yhdysvalloista ja Australiasta. Kaikkiaan mukana oli yli 22 000 lasta. Tutkimus julkaistaan korkeatasoisessa Science Advances -lehdessä 4.9.