Suomen yliopistoista valmistui vuosien 2001-2003 aikana liki 3 700 tohtoria, mikä on noin 250 suunniteltua vähemmän. Puolet koko maan valmistumisvajeesta voidaan selittää Oulun yliopiston heikolla tohtorituotannolla. Oulussa jäätiin kolme vuotta kestävän sopimusjakson valmistumistavoitteesta 123:lla. Asiasta uutisoi tiistaina Turun Sanomat.
Opetusministeriön yliopistoyksikön johtaja Markku Mattila pitää koko maan tulosta erinomaisena ja käytyä keskustelua liioiteltuna.
"Suurin osa yliopistoista on saavuttanut tavoitteet erinomaisesti. Olemme opetusministeriössä yhdessä yliopistojen kanssa todenneet, että tavoiteluvut on tavattoman hyvin asetettu. Ainoa ongelma on nyt ollut Oulun yliopisto", hän sanoo.
Oulun yliopiston rehtorin Lauri Lajusen mukaan tohtorikoulutuksen ongelmat johtuvat suurilta osin työmarkkinoista ja koskevat Oulun yliopistossa luonnontieteellisiä ja teknillisiä aloja.
"Silloin kun työelämä vetää, niin mennään työmarkkinoille, ja silloin kun työpaikkoja ei ole, niin opiskellaan", hän sanoo.
Osaksi rahastusta
Yliopistolle maksetaan yhdestä suunnitellusta tohtorin tutkinnosta 120 000 euroa. Oulun yliopisto tienasi näin ollen edellisen kolmen vuoden jakson aikana lähes 15 miljoonaa euroa tohtoreista, joita ei koskaan valmistunut.
Lajunen myöntää, että kyse on suurilta osin rahasta.
Hän kritisoi kaavaa, jonka perusteella opetusministeriö laskee rahoituksen määrän. Kolmannes tutkijakoulutuksen rahoituksesta määräytyy suoritettujen tutkintojen perusteella ja kaksi kolmannesta tavoitteen perusteella.
Lajusen mukaan rahoitusjärjestelmää tulisi muokata siten, että muun muassa tieteellisten julkaisujen määrä olisi yksi mittari rahoitusta arvioitaessa. Tästä yliopistot eivät ole kuitenkaan päässeet keskenään sopuun.
Markku Mattilan mukaan nykyinen yliopistojen rahoitusmalli on todettu parhaaksi mahdolliseksi yksimielisesti yliopistojen edustajien kanssa.
"Vähän on aina korjattu tulossopimuskausien välissä. Seuraavalla kaudella tutkimuksen rahoitus on yksi asia, jota joudutaan miettimään uudestaan."
Mattila myöntää, että houkutusta liioitella valmistuvien tohtorien määrää saattaa yliopistoissa olla. Hänen mukaansa kyseessä on kuitenkin aina sopimus opetusministeriön ja yliopiston välillä, ei huutokauppa, jossa korkein tarjous voittaa.
"Oulun yliopistolle on tullut huonosta suoriutumisesta ainoastaan tappiota, sillä osaa rahoitusoptiosta ei ole nyt voitu lunastaa", Mattila sanoo.
Tavoitetta ei laskettu
Tohtoritavoitteet määritellään yhteistyössä opetusministeriön kanssa kolmivuotisiksi kausiksi. Seuraavalla vuodenvaihteessa alkaneella jaksolla arvio valmistujien määrästä on koko maassa 4 350, mikä on 150 edelliskautta enemmän.
Kehnoista tuloksista huolimatta myös Oulun tavoitelukua on nostettu muutamalla. Valmistujia pitäisi olla seuraavan kolmen vuoden aikana 474.
Mattilan mukaan Oulun tavoiteluku on oikeastaan suhteessa pienentynyt, sillä valtakunnallisesta noususta Oulun yliopiston osuus on vain viisi tutkintoa, kun taas muiden suurten yliopistojen osuus on huomattavasti suurempi. Myös suhteellinen osuus rahoituksesta on pienentynyt.
Optimististen tohtoritavoitteiden ylläpitoa hän perustelee uskolla siihen, että Oulun seudulla jatkokoulutetun väen tarve on edelleen suuri.
"Olemme opetusministeriössä toiveikkaasti halunneet tukea Oulun yliopiston arviota seudun yritysmaailman tarpeista."
Oulun yliopisto on luvannut selvittää opetusministeriölle kevääseen mennessä, miten jatkokoulutusta tehostetaan. Toimiin on jo ryhdytty muun muassa omia tutkijakouluja perustamalla ja opinto-ohjausta kehittämällä.
"Tulokset näkyvät lähivuosina", Lauri Lajunen sanoo.