Jyväskylässä lauantaina romahtanut vesitorni on rakennettu erilaisella tekniikalla kuin Oulun vastaavat, sanoo Oulun Veden verkostopäällikkö Tero Kilpeläinen.
Kilpeläisen mukaan Kangasvuoressa romahtanut vesitorni oli elementtirakenteinen, kun Oulun Veden hallinnoimat Puolivälinkankaan ja Maikkulan tornit on toteutettu paikallaanvaluna. Maikkulan vesitornin säiliörakenne on valettu maanpinnalla, josta se on nostettu paikoilleen tunkkaamalla; Puolivälinkankaan vesitornin säiliörakenteet on tehty nykyiselle paikalleen muottivaluna.
Vastaavat vesitornien romahdukset ovat harvinaisia, eikä Kilpeläinenkään sellaista muista.
”Meitä tietysti kiinnostavat Jyväskylän tutkimusten tulokset ja romahduksen syy”, Kilpeläinen sanoo.
Puolivälinkankaan vesitorni on rakennettu vuosina 1967-1969 ja sille tehtiin viimeksi tänä vuonna kuntotarkastus ja mittava julkisivuremontti. Kilpeläisen mukaan tornin saneeraus kohdistui tornin betonirakenteen pintaosia.
”Torni on erittäin hyvässä kunnossa. Remontin yhteydessä tutkimme kaupungin arkistoista alkuperäisiä rakentamisen aikaisia lujuuslaskelmia. Totesimme, että 60-luvulla on tehty perusteelliset lujuuslaskelmat ja erittäin tarkat rakennussuunnitelmat.”
Tarkkuus on ollut tarpeen, sillä Puolivälinkankaan vesisäiliön tilavuus on kuusi miljoonaa litraa, ja Maikkulan neljä miljoonaa liltraa. Koulussa opittiin, että litra vettä painaa kilon, eli kyseessä ovat valtavat vesimassat.
”Yhtä paljon se vesi painaa meilläkin”, Kilpeläinen toteaa. Vesimassojen lisäksi tornin tulee kestää tuulikuormaa ja lumikuormaa, joista tuulen vaikutus on merkittävämpi.
Kilpeläisen mukaan Oulun vesitornit tarkastetaan muutaman vuoden välein. Allastilat tarkastetaan viiden vuoden välein, ja torneilla käydään säännöllisesti tarkastuskäynneillä. Vuonna 1993 valmistunut Maikkulan vesitorni ei ole tarvinnut vielä suurempia kunnostustöitä.
Vastaavia vesitorneja kuin Jyväskylässä on ainakin Porvoossa ja Iisalmessa. Iisalmen vesitornin ympäristö suljettiin maanantaina.
