Juomavesi ei ole merkittävin mikromuoville altistava tekijä Suomessa. Oulussa veden laatua tutkitaan valvontatutkimusohjelman mukaisesti.
Vuosittain verkostovedestä otetaan noin 350 näytettä ja vedenkäsittelylaitoksilta noin 1 400 näytettä, ja laitoksilla on käytössä myös jatkuvatoimisia mittareita.
Tutkimusta kuitenkin tarvitaan, jotta saadaan tietoa mikromuovin käyttäytymisestä veden puhdistusprosessissa. Oulun Vesi seuraa mikromuovien lähteisiin, esiintymiseen ja terveysvaikutuksiin liittyvää tutkimusta.
Euroopassa puolen litran vesinäytteessä on tutkimuksen mukaan keskimäärin 1,9 mikromuovikuitua, jolloin altistus on hyvin pientä.
Suuremmaksi riskiksi arvioidaan kokonaisaltistusta kaikista muista lähteistä kuten hammastahnoista, huulipunista tai keinokuituisista vaatteista. Suomessa ei ole tehty kattavaa tutkimusta vesien mikromuoveista, mutta yleisesti samantapaisen aineksen poistumisen lainalaisuudet pätevät myös mikromuoviin.
Luonnonmateriaalit suosioon
Mikromuoveihin liittyvien ympäristö- ja mahdollisten terveyshaittojen ehkäisemiseksi tehokkainta on vähentää mikromuovien syntymistä.
Jokainen voi valinnoillaan vähentää mikromuovien määrää esimerkiksi välttämällä turhan muovin hankkimista, suosimalla vähämuovisia tuotteita ja hävittämällä muoviroskat oikein.
Jos haluaa tarkistaa onko kosmetiikkatuotteessa mikromuoveja, kannattaa katsoa löytyykö tuoteselosteessa muun muassa sanat polyethylene ja polypropylene.
Kotitalouksien mikromuovia päätyy vesistöihin myös vaatteiden pesujen yhteydessä. Keinokuituja, kuten polyesteria sisältävien vaatteiden sijaan voi suosia enemmän luonnonmateriaaleja sisältäviä tuotteita ja huoltaa vaatteita oikein, jolloin turhien pesukertojen määrä vähenee.