Pääkirjoitus

Oulun väylän syväys tarpeen

Oulun sataman syväväyläys on äärimmäisen tärkeä hanke, sillä oululaiset ja pohjoissuomalaiset yritykset samoin kuin alueen suurhankkeet tarvitsevat käyttöönsä luotettavan ja kustannustehokkaan kuljetusväylän.

Oulun sataman syväväyläys on äärimmäisen tärkeä hanke, sillä oululaiset ja pohjoissuomalaiset yritykset samoin kuin alueen suurhankkeet tarvitsevat käyttöönsä luotettavan ja kustannustehokkaan kuljetusväylän.

Suunniteltu sataman syväruoppaus avaa alueen vientiteollisuudelle nykyistä paremmat mahdollisuudet päästä maailmanmarkkinoille. Toimiva logistiikka luo edellytyksiä myös olemassa olevalle, kehittyvälle teollisuudelle ja tuotannolle.


Meriväylänsyventämisen myötä entistä suuremmat alukset pääsevät Oulun satamaan ja parantavat siten sataman kilpailukykyä. Oulun satama on tärkeä etappi tuontitavaroille, jotka jatkavat matkaansa Lappiin, Koillismaalle, Kainuuseen ja Sisä-Suomeen.

Liikennevirasto suunnittelee parhaillaan Oulun sataman nykyisen kymmenen metriä syvän sisääntuloväylän syventämistä. Oulun sataman tavoitteena on syventää kulkuväylää 2,5 metriä.

Meriväylän syventämiseen liittyy olennaisena osana uusi väylälinjaus ja satama-alueen ruoppaus.

Tulevaisuuden näkökulmasta väylän nykyinen syvyys on satamalle riittämätön, varsinkin kun reitti on liettyvä, mutkainen ja ollaan maankohoamisalueella.

Syväväyläyksen ympäristövaikutusten arviointi on parhaillaan menossa, minkä jälkeen on vuorossa vesilain mukaisen luvan hakeminen. Ruoppaamaan on tarkoitus päästä vuoden 2018 aikana. Uuden väylän ja ruoppauksen kustannukset ovat noin 30 miljoonaa euroa, josta Oulun kaupungin osuus on puolet.


Suomen ulkomaankauppa on lähes kokonaan meriliikenteen varassa, ja kuljetuskustannukset ovat monella alalla kriittinen tekijä. Siksi satamien toimintaedellytysten turvaaminen on erityisen tärkeää.

Oulun sataman kautta kulkee vuosittain noin 3,6 miljoonaa tonnia tavaraa, josta tuontia ja vientiä on suunnilleen yhtä paljon.

Tavaralajien jakauma on Oulun satamassa melko tasapainoinen. Raahen, Kemin ja Tornion satamat palvelevat myös hyvin alueen teollisuutta eritoten teräksen ja paperin vientisatamina.

Oulusta viedään paperia ja Ouluun tuodaan polttoaineita sekä metsäteollisuuden raaka-aineita. Viime vuosina sahatavaran vienti on kasvanut ripeästi Oulun sataman toiminnassa.

Pohjois-Suomen tärkeimmät sahat laivaavat tavaransa maailmalle Oulun kautta. Oulussa varsin merkittävän konttiliikenteen on arvioitu kasvavan tulevaisuuden meriliikenteessä maailmanlaajuisesti.

Liikennemäärältään Oulun satama on Pohjois-Suomen suurimpia. Oritkarin, Nuottasaaren ja Vihreäsaaren satamissa käy keskimäärin 550 alusta vuodessa. Liikenteen kokonaismäärä on ollut kasvussa viisitoista viime vuotta.

Suotuisan kasvun takaamiseksi satama-alueen ja meriväylän on oltava riittävä syviä suurille aluksille. Sataman kehittämisessä on pidettävä mielessä myös transitoliikenteen ja kaivosteollisuuden samoin kuin arktisen liiketoimintapotentiaalin ennakoiminen.