Oulun vas­taan­ot­to­kes­kuk­ses­sa pai­ne­taan kädet multaan uudessa pi­lot­ti­hank­kees­sa

Green care -yhteistyöhankkeessa Oulun vastaanottokeskuksen asiakkaat halutaan osallistaa puutarhatyön kautta.

Tarja Pahnila (vas.), Tarja Takala-Hotti, Piritta Kivimäki, Othman Kamal Saleh Aldabbagh, Hawdang ja Farhang Farhad Abdullah istuttavat hyötykasveja. Tutut kasvit toimivat linkkinä eri kielien välillä. Puutarhaterapiasta hyötyvät paitsi asiakkaat, myös henkilökunta.
Tarja Pahnila (vas.), Tarja Takala-Hotti, Piritta Kivimäki, Othman Kamal Saleh Aldabbagh, Hawdang ja Farhang Farhad Abdullah istuttavat hyötykasveja. Tutut kasvit toimivat linkkinä eri kielien välillä. Puutarhaterapiasta hyötyvät paitsi asiakkaat, myös henkilökunta.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Oulun vastaanottokeskuksen asiakkaat pääsevät painamaan kätensä multaan uudessa pilottihankkeessa. Green care -yhteistyöhankkeessa vastaanottokeskuksen asiakkaat halutaan osallistaa puutarhatyön kautta.

Oulun vastaanottokeskuksen, Luonnostaan hyvinvoiva -hankkeen, Oulun seudun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan yksikön ja PSK-aikuisopiston projektissa keskuksen pihaan nousee lukuisia istutuslaatikoita.

Pilottihankkeessa hyödynnetään Green care -toimintamallia, jossa luonnosta voimaantumisella on tärkeä merkitys.

Pidempiaikainen hanke

Vastaanottokeskuksen asiakkaat rakentavat laatikot itse ja hoitavat niihin istutettavia kasveja.

Kyseessä on pidempiaikainen hanke, sillä kasvit tarvitsevat hoitoa myös jatkossa. Syksyllä toimintaa jatketaan tutustumalla luontoympäristöön ja sen käyttöön sekä suunnitellaan ja toteutetaan elvyttävää arkiympäristöä keskukseen.

Yhteistyötä on suunnitteilla luonnonvara-alan yksikön ja PSK-aikuisopiston kanssa.

”Asiakkaiden osaaminen, mitä he ovat kotimaassaan tehneet, pyritään valjastamaan uudelleen käyttöön. Tähän pyritään aktivoimalla asiakkaita käyttämään omaa osaamistaan hyödyksi.

Oikeisiin töihin kun ei kukaan tahdo päästä”, vastaanottokeskuksen ohjaaja Riku Kivimäki kertoo.
Istutuslaatikoiden tekeminen on hänen mukaansa monella tapaa terapeuttista. Hanke on saanut jo 200 taimilahjoitusta Oulun puutarhayhdistyksen yksityisiltä ja yritysjäseniltä, mutta lisää otetaan vastaan.

”Hyödyksiolemisen tunne on tärkeä, sillä asiakkaan aika täällä on pelkästään odottamista”, Kivimäki jatkaa.

Tärkeää on tehdä yhdessä. Kivimäen mukaan tekemisen ohessa pyritään keskustelemaan, vaikka yhteistä kieltä ei ole.

”Olemme keskustelleet asiakkaiden kotimaiden oloista, töistä ja rahan arvosta. Miehet sanoivat sitä, ettei ole väliä, kuinka paljon sänky maksaa, kunhan siinä voi nukkua yönsä rauhassa.”

Voimaantumista haetaan luonnosta

Green caressa hyödynnetään puutarhaterapiaa, jossa voimaantumista ja eheytymistä haetaan luonnosta ja viherympäristöstä.Terapian lisäksi asiakkaiden on mahdollista oppia suomea tuttujen kasvien ja niihin liittyvien töiden parissa

”Tämä on monipuolinen ja kuntouttava elämys kaikille osallistujille. Asiakkaiden lisäksi myös henkilökunta pääsee osalliseksi vihreästä voimasta ja hoivasta”, puutarhaterapiasta vastaava Tarja Takala-Hotti hymyilee.

Pihan suunnittelun takana toimii vastaanottokeskuksen asiakas Othman Kamal Saleh Aldabbagh, joka työskenteli kotimaassaan puutarhurina 25 vuotta.

”Takapihalle olisi hyvä saada kukkia. Kasveilla paikka saadaan hienoksi”, hän summaa.

Kuusi kuukautta Suomessa olleen Othmanin toiveissa olisi päästä työskentelemään myös Suomessa puutarhurina.

Istutuslaatikot eivät ole kesän ainoa rakennushanke, loppukesästä asiakkaiden kanssa rakennetaan kesän aikana muun muassa leikkimökki vastaanottokeskuksen lapsille.

Arjen traumaterapiaa

Kaikkien Suomen vastaanottokeskusten haasteena on toiminnan kehittäminen. Oulun vastaanottokeskuksen johtaja Sirpa Kansanaho mukaan toimintaa halutaan kehittää yhdessä asiakkaiden kanssa.

Asiakkaiden työ- ja opiskeluhistoriaa on selvitetty muun muassa asiakaskartoituksella. Moni asiakas on toimintakykyinen, myös moni vähemmän toimintakykyinen kaipaa mielekästä tekemistä odotusajalle. Hankkeella on hyötyä myös tulevaisuudessa.

”Jos tulee myönteinen päätös, kotoutumisvaihe on nopeampi. Toisaalta, jos tulee kielteinen päätös, kotimaahan palaava asiakas myös hyötyy oppimastaan”, Kansanaho muistuttaa.

Kansanahon mukaan puutarhatyö on osaltaan arjen traumatyötä. Moni vastaanottokeskuksen asiakas on traumatisoitunut, sillä usea Suomeen tuleva on lähtöisin sota-alueelta.

”Jos on mielekästä tekemistä, myös psyykkinen vointi on parempi. Ilman tekemistä muistot tulevat mieleen helpommin.”

Ilmoita asiavirheestä