Oulun val­tuus­to ha­lut­tai­siin pu­he­kou­lu­tuk­seen: On­gel­ma­na ko­ven­tu­nut kie­len­käyt­tö ja kes­keyt­te­ly – ky­syim­me val­tuu­te­tuil­ta, missä menee raja

Oulun kaupunginvaltuutetut käyttävät kokouksissa liian kovaa kieltä ja keskeyttävät. Asian korjaamiseksi suunnitellaan puhekoulutusta.

Oulun kaupunginvaltuutetut käyttävät kokouksissa liian kovaa kieltä ja keskeyttävät. Asian korjaamiseksi suunnitellaan puhekoulutusta.

Puhekoulutusta valtuutetuille esittävän aloitteen tekijä, keskustan valtuutettu Pekka Aittakumpu sanoo, että jatkuva nokittelu ja torailu rasittaa päättäjiä ja viranhaltijoita, hidastaa päätöksentekoa ja etäännyttää kansalaisia päätöksenteosta.
Puhekoulutusta valtuutetuille esittävän aloitteen tekijä, keskustan valtuutettu Pekka Aittakumpu sanoo, että jatkuva nokittelu ja torailu rasittaa päättäjiä ja viranhaltijoita, hidastaa päätöksentekoa ja etäännyttää kansalaisia päätöksenteosta.
Kuva: Jukka Leinonen

Oulun kaupunginhallitus on suunnitellut puhekoulutusta kaupunginvaltuuston jäsenille. Kaupunginhallitus käsitteli asiaa kokouksessaan maanantaina, mutta palautti sen takaisin valmisteluun äänin 10–2.

25 kaupunginvaltuutettua allekirjoitti lokakuussa valtuustoaloitteen, jossa katsotaan politiikan keskusteluilmapiirin puheenvuorojen sävyn koventuneen valtuustossa.

Koulutuksen avulla keskusteluun toivotaan enemmän asiallista, rakentavaa ja eri osapuolia arvostavaa puhetta.

– Mielestäni omaa asiaa pyritään viemään eteenpäin liikaa toisia piikittelemällä, ivailemalla tai jopa halventamalla. Sellainen luo tarpeettomia jakolinjoja ja vastakkainasetteluja. Pitäisi perustella omaa ideaa tai esitystä eikä lytätä toisten ajatuksia tai arvomaailmaa, sanoo aloitteen alullepanija, keskustan valtuutettu Pekka Aittakumpu.

Hän sanoo aloitteen tarkoitukseksi parantaa valtuuston päätöksentekokykyä. Hyvä yhteistyö edellyttää toisia osapuolia kuuntelevaa ja arvostavaa puhetta, vaikka näkemykset olisivatkin erilaisia.

– Kaupunginvaltuuston kokousten tallenteita seuraamalla näkee hyvin, millaista keskustelu on ollut. Esimerkiksi kun käsiteltiin koulutuksen palveluverkkoa, keskustelu sai useinkin mielestäni vääränlaisia sävyjä. Päättävissä elimissä pitäisi pystyä asialliseen ja toisia osapuolia kunnioittavaan keskusteluun, ettei nimitellä tai piikitellä ketään.

Kaupungin hallintosäännössä sanotaan, että valtuuston ja muidenkin toimielinten kokouksissa täytyy toimia asiallisesti ja kunnioittavasti muita ihmisiä kohtaan, täytyy pysyä asiassa ja olla aiheuttamatta häiriöitä.

Käytöksen tulee olla asiallista ja arvokasta. Jos ylilyöntejä tapahtuu, valtuuston puheenjohtajan täytyy puuttua siihen tavalla tai toisella.

– On tietysti aika hankala joskus puheenjohtajan tulkita, onko puhe sellaista, että siihen pitäisi puuttua. Se on aina tulkintakysymys, varsinkin kun tilanteet useimmiten tulevat nopeasti ja menevät ohi saman tien, sanoo Oulun kaupungin konsernipalvelujen johtaja Ari Heikkinen.

Erityisen yksityiskohtaisia ohjeet eivät ole.

Eduskunnassa kielletään esimerkiksi sanomasta, että joku valehtelee. Vastaavanlaisia yhtä tarkkoja kieltoja ei kaupungin hallintosäännössä ole.

Jos puhe tai käytös on häiritsevää, valtuuston puheenjohtajan tulee ensin huomauttaa asiasta ja tarpeen vaatiessa ryhtyä kovempiin toimenpiteisiin.

– Jos ensimmäinen varoitus ei riitä, voi pyytää henkilöä poistumaan tilaisuudesta, mikä se sitten onkaan. Jos henkilö ei poistu, puheenjohtajalla on valtuudet hankkia apua poistamiseen aina poliisia myöten, Heikkinen sanoo.

Omalta ajaltaan Oulun kaupungin palveluksessa hän muistaa yhden tilaisuuden, jossa jouduttiin turvautumaan poliisin apuun.

– Se oli eräs sisäinen tilaisuus, jossa käyttäytymisrike johti siihen, että poliisi kutsuttiin paikalle. Rike saatiin sovittua kuitenkin siten, että poliisi lähti paikalta keskenään. Hallintosäännön mukaan kokous voidaan tarvittaessa keskeyttää tai lopettaa näistä syistä, mutta niin ei ole minun aikanani tarvinnut tehdä – paitsi tässä kyseisessä tapauksessa kokous keskeytettiin.

Kysyimme valtuutetuilta, missä menee kovan puheen raja?

”Kun mennään henkilökohtaisuuksiin ja toisten solvaamiseksi, raja on ylitetty. Nälviminen, mölinä ja päälle puhuminen eivät kuulu valtuustosaliin, ja siinä kaikkien pitäisi mennä omaan itseensä.”
Risto Päkkilä, keskustan valtuustoryhmän varapj.

”Puheiden pitää olla sellaisia, että lapsetkin voivat tulla seuraamaan kokousta, eli pidättäydytään kaikesta rasistisesta, alatyylisestä tai toisten ulkonäköä vertailevasta puheesta. Asioista voidaan käydä kiivasta keskustelua.”
Janne Heikkinen, kokoomuksen valtuustoryhmän pj.

”Puheenvuoro on asiaton, kun se kohdistuu henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kuten ulkonäköön tai puhetapaan. Valtuutettujen perheenjäsenten nostaminen yleiseen keskusteluun on asiatonta.”
Mikko Raudaskoski, vasemmistoliiton valtuustoryhmän pj.

”En oikein lämpene puhekoulutukselle. Pilkkaaminen ja toisen puheiden halventaminen ei johdu koulutuksen puutteesta vaan halusta loukata muita ihmisiä. Rakentava kritiikki sen sijaan kuuluu politiikkaan.”
Jenni Pitko, vihreiden valtuustoryhmän pj.

”Sananvapaus antaa valtuutetuille laajat oikeudet sanoa mitä ajattelee. Siihen ei pidä puuttua kuin tilanteessa, jossa puhe loukkaa ihmisryhmiä tai ihmisyyden oikeuksia. Vihapuheella ei ole sananvapauden suojaa.”
Pirjo Sirviö, SDP:n valtuustoryhmän pj.

”Kaikki henkilökohtainen nimittely valtuuston sisällä tai ulkopuolella on pahasta. Keskeytykset, eli huudellaan toisten väliin, ei ole myöskään hyvästä. Valtuustossa kielenkäyttö on koventunut ongelmaksi asti.”
Juha Vuorio, PS:n valtuustoryhmän pj.

”Kyseinen aloite on sananvapautta loukkaava. Valtuustopuheiden ongelma ei ole niiden kovuus vaan niiden turhuus. Paljon suurempi ongelma on se, etteivät valtuutetut osaa olla hiljaa, kun jollain on puheenvuoro.”
Junes Lokka, asyl-valtuustoryhmän pj.

”Sopimatonta puhetta valtuuston kokouksessa on, kun esimerkiksi uhataan valtuutettujen lasten turvallisuutta. Kasvatuksen myötä edes jonkinlaiset käyttäytymistavat saanut ymmärtää käyttäytyä kokouksessa asiallisesti.”
Anne Snellman, sinisten valtuustoryhmän pj.

”Kun puheen sisältö ei vastaa valtuutetuilta odotettavaa käytöstä. En usko, että kukaan on meitä valinnut käyttäytymään tuolla tavalla kuin siellä nyt käyttäydytään. Se on epäasiallista, loukkaavaa, siellä huudetaan.”
Marja-Leena Kemppainen, KD:n valtuustoryhmän pj.