Oulun on tartuttava äskettäin edesmenneen kulttuuri- ja elokuvahistorian monitoimimiehen Peter von Baghin (1943–2014) jälkeensä jättämään historialliseen perintöön.
Oulussa lapsuus- ja nuoruusvuotensa asunut von Bagh oli Suomen merkittävimpiä elokuvakirjoittajia sekä ainutlaatuinen elokuvakulttuurin taustahahmo myös maailmalla. Von Bagh muistutti useaan kertaan, että hän sai ensikosketuksen filmihulluuden satumaiseen maailmaan juuri kotikaupungissaan Oulussa. 16-vuotiaana hän kirjoitti ensimmäiset elokuvakritiikkinsä Kalevaan.
Oulu voisi muistaa suurmiestä muuttamalla esimerkiksi Oulun Peltolassa tyhjillään olevan lapsuudenkodin von Baghin elämäntyötä kunnioittavaksi museoksi tai elokuvakeskukseksi.
Eikä poissuljettua ole von Baghin nimeä kantavan elokuvafestivaalinkaan järjestäminen. Yhteistyö vaikkapa von Baghin perustaman Sodankylän elokuvafestivaalin kanssa voisi olla hyvä alku.
Oulun on syytä kunnioittaa von Baghia senkin vuoksi, että hänen viimeiseksi työkseen jäi kiitetty ja palkittu Muisteja-dokumenttielokuva (2013), jossa ohjaaja tekee kulttuurihistoriallisesti antoisan aikamatkan kotikaupunkiinsa.
Von Baghin lämpimässä otteessa 1950-luvun Oulu näyttäytyy aidolta pohjoissuomalaiselta paikalta, jolla on tarjottavana kiinnostava komean menneisyyden ja valtavan tulevaisuudenuskon välinen ristiriita.
Elokuvassaan von Bagh myös osoitti, että Oulu on aina perustanut olemassaolonsa sivistyksen varaan.
Paluu menneeseen herkisti myös tekijän. Hän kertoi huomanneensa vasta Muisteja-elokuvaa tehdessään, kuinka tärkeä kaupunki Oulu oli hänelle ollut.
Pääkirjoitus