Oulun tuore asemakaavapäällikkö Kari Nykänen on oululaisille tuttu monesta yhteydestä. Yksi yhteys näkyy suoraan ympäristötalon ikkunasta: Asemanseutu, Ratapiha. Nykänen oli mukana työryhmässä, joka voitti asemanseudusta järjestetyn arkkitehtuurikilpailun pari vuotta sitten.
Nyt Asemanseutu on muuttunut Ratapihaksi ja suunnitelmat siinä mukana. Miltä se tuntuu?
– Kilpailuehdotus on kilpailuehdotus. Sen jälkeen aletaan mahdollisesti sovittamaan eri tahojen näkemyksiä yhteen. Nyt katson tilannetta eri roolissa, mutta toivon yhä voivani vaikuttaa alueen kaupunkikuvalliseen ratkaisuun.
Oman arkkitehtitoimiston lisäksi Nykänen on työskennellyt pitkään opettajana Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolla. Siinä ominaisuudessa hän pari vuotta sitten osallistui kaupunginteatterilla keskusteluun Oulun unelmien keskustasta. Hänen unelmansa oli tässä:
Oulun keskustan tulisi olla rohkea, urbaani, pohjoinen, talvinen, laadukkaasti rakennettu, ekologinen ja persoonallinen.
Se on hänen unelmansa yhä.
– Erityisesti haluaisin kehittää Oulua urbaanimmaksi.
Silloin ei Nykäsen mielestä puhuta pelkästään korkeasta rakentamisesta – se on siitä vain pieni osa.
Urbaania kaupunkia syntyy, kun asumisen lisäksi luodaan edellytyksiä muille toiminnoille, kaupungin sykkeelle. Nyt tällaista voisi syntyä Asemanseudun ja Raksilan lisäksi Kemintien bulevardin varrelle, Linnanmaalle ja Kaijonharjuun. Oulussa on hyvä vauhti päällä.
Onko siis kyse kilpailevista keskustoista?
– Ei, urbaanius on muutakin kuin kaupunkirakennetta.
Nykäsen mukaan urbaani kaupunki syntyy siitä, että se on toiminnallisesti sekoittunut. Ja tässä on pulma:
– Nykyinen kaavoitustapahan suosii päinvastoin toimintojen voimakasta erottelua, kun tavoitteena olisi niiden sekoittaminen. On suuri haaste pystyä jättämään tilaa esimerkiksi vapaasti syntyville, tilapäisille toimille ja tapahtumille.
Nykäsen mielestä kaupunki syntyykin vasta jonkinlaisesta positiivisesta konfliktista, hankauksesta ja säröstä. Tiukka toiminnan ja tilan hallinta vie pois ominaisuuksia, joita ihailemme vanhoissa keskiaikaisissa kaupungeissa. Juuri niitä, joista kokemukset ja elämykset syntyvät.
Ohjeilla ja normeilla on perusteensa, eikä Nykänenkään tarkoita, että ne pitäisi tyystin hylätä. Sääntelyn tulisi kuitenkin olla nykyistä laadukkaampaa ja vaikuttaa siihen, mihin se on tarkoitettu.
Hän kaipaa myös rohkeutta. Tulisi uskaltaa kokeilla, eikä laskea viimeiseen asti varman päälle.
Ja se taas vaatii ennen kaikkea hyvää suunnittelua.
Kari Nykänen
Syntynyt Juankoskella 48 vuotta sitten.
Arkkitehti, tutkija ja SAFAn yhdyskuntasuunnittelun toimikunnan jäsen.
Yhdyskuntasuunnittelun opettajana 12 vuotta Oulun yliopistossa.
Yrittäjä, oma arkkitehtitoimisto Arkkitehdit m3.
Naimisissa, kolme lasta.
Harrastaa murtomaahiihtoa.