Oulun Uinnin Veera Ki­vi­rin­ta kisaa EM-uin­neis­sa Glas­gow'ssa – näin uin­ti­suo­ri­tus etenee al­taas­sa

Oulun Uinnin Veera Kivirinta hyppää altaaseen päämatkanaan 50 metrin rintauinti Glasgow’n pitkän radan EM-uinneissa. Näin suoritus etenee.

50 metrin rintauinnin lisäksi Kivirinnan ohjelmassa ovat 50 metrin vapaa- ja 100 metrin rintauinti.
50 metrin rintauinnin lisäksi Kivirinnan ohjelmassa ovat 50 metrin vapaa- ja 100 metrin rintauinti.
Kuva: Joel Karppanen

Oulun Uinnin Veera Kivirinta hyppää altaaseen päämatkanaan 50 metrin rintauinti Glasgow’n pitkän radan EM-uinneissa.

Näin suoritus etenee.

Lähtö ja lähtöliuku

Uinnin ensimmäinen vaihe on lähtö. Reaktiolla on lähdössä tärkeä rooli, mutta vielä tärkeämpää on päästä matkaan onnistuneen ponnistuksen saattelemana.

Veera Kivirinta on vahva ponnistaja, joten hänen kohdallaan on tärkeää, että lähtölaukauksen jälkeinen reaktio ei ole liian hätäinen.

Terävimmän kärjen reaktioajat painuvat jopa alle 0,6 sekunnin, normaalisti ajat ovat 0,6–0,7 sekuntia. Kivirinnan reaktioaika on yleensä 0,7 sekunnin luokkaa.

Vaikka reaktioaika onkin terävää kärkeä kymmenyksen hitaampi, oululaisuimari ei joudu katselemaan muiden perävaloja lähtöliu’un jälkeen. Kovat voimatasot korvaavat hitaamman reaktion.

Jos Kivirinta pyrkisi tekemään hänelle epätyypillisen nopean reaktioajan, keskittyminen ponnistusvaiheeseen kärsisi. Tällöin liukuvaiheessa hävittävä aika kilpailijoihin nähden voi olla jopa viisi kymmenystä.

Pintautuminen

Uinnin toinen ja tärkein vaihe. Pintautumisessa uimari tulee lähtöliu’un aikana otettujen vetojen jälkeen takaisin pinnalle. Normaalisti uimarin pitää tulla pinnalle viimeistään 15 metrin kohdalla, mutta rintauinti on ainoa laji, jossa ei ole 15 metrin rajaa, vaan pään pitää rikkoa veden pinta sallittujen vedenalaisten liikkeiden jälkeen.

Isot miesuimarit pääsevät yli 15 metriä, Euroopan parhailla naisuimareilla pintautuminen tapahtuu yleensä 10–13 metrin välillä. Myös Kivirinta sijoittuu tuohon haarukkaan.

Pintautumisessa on äärimmäisen tärkeää, että uimarin kädet eivät haukkaa tyhjää. Pinnalle nousua ei saa myöskään aloittaa liian syvältä ja jyrkällä nousukulmalla. Kroppa on saatava vesipatjan päälle kunnolla, jolloin uimisesta tulee helpompaa. Jos pintautumisessa epäonnistuu, vesipatjan päälle on hankala päästä. Yleensä siihen menee pari vetoa, mutta siinä vaiheessa muut kilpailijat ovat jo karanneet.

Kiihdytys

Alku-uintivaihe eli kiihdytys ajoittuu ensimmäisiin vetoihin pintautumisen jälkeen. Uimarin on tärkeää saada kroppa ylös ja oikeanlaisesta rytmistä kiinni. Kiihdytysvaiheen jälkeen on enää hankala lisätä vauhtia, sitä vain pidetään yllä.

Kiihdytyksessä vesipatjasta on saatava kunnon ote. Kaiken voi pilata liian kovilla ensimmäisillä vedoilla. Vedessä liikkuminen on kuin keväthangilla: jos ottaa liian kovan askeleen, humahtaa haaroja myöten lumeen ja liikkuminen muuttuu hankalaksi.

Uintiosuus ja vauhdin ylläpito

Vauhdin ylläpito on uinnin helpoin osuus. Tässä vaiheessa itse suoritusta on jäljellä enää noin 20 sekuntia. Rytmin on oltava kunnossa, jotta vauhdin ylläpito onnistuu. Maltin säilyttäminen on tärkeää. Kymmenen metriä ennen maalia saattaa tuntua helposti siltä, että voimia on vielä paljon jäljellä. Jos rytmiä yrittää kiihdyttää, vauhti saattaa jopa hidastua.

Uimarin on keskityttävä maaliintuloon jo uintiosuuden aikana. Hänen on varmistettava, että päätyseinän koskettaminen onnistuu ilman vauhdin hidastumista. Tilanteen seuraaminen ei saa häiritä uintirytmiä eikä -nopeutta.

Maaliintulo

Rintauinti on niin sanottu molemman käden uintityyli, eli maaliintulon hetkellä molemmat kädet koskettavat päätyseinää. Maaliintulon onnistuminen on tärkeää, sillä huonon ajoituksen takia uimari voi menettää useita ratkaisevia kymmenyksiä.

Uimarilla on vakiomäärä vetoja, joten normaalisuorituksen aikana hän tietää, milloin päätyseinä tulee vastaan. Jos lähtö on normaalia parempi tai huonompi, uimarin on kiinnitettävä maaliintuloon erityistä huomiota, koska uintivetojen määrä ei ole enää vakio.

Ideaaliasentoon päästään, kun päätyseinää koskettaessa uimarin kädet osoittavat suoraan eteenpäin ja jalat tekevät yhtäaikaisesti potkuliikkeen.

Juttuun on haastateltu uimari Veera Kivirintaa ja hänen valmentajaansa Tommi Pulkkista.

Altaasen vailla huolen häivää

Uimari Veera Kivirinta suuntaa kohti pitkän radan EM-kilpailuja Glasgow’hun tänään tiistaina. Tai ainakin toivottavasti, sillä vielä viime viikon torstaina Kivirinnan ja valmentaja Tommi Pulkkisen väliset keskustelut eivät antaneet kovin lupaavaa signaalia koneeseen nousua ajatellen.

– Lähden vissiinkin tiistaina. Ei minulla ole vielä mitään lentoja varattuna, Kivirinta kommentoi.

– En ole aikaisemmin joutunut varaamaan lippuja itse. Tommi on aina hoitanut sen puolen, mutta hän on nyt näköjään siirtänyt minulle vastuuta.

Juuri Bulgariasta kahden viikon maajoukkueleiriltä tullut uimari ei ole ottanut asioista stressiä. Kilpailupäivämäärätkin ovat hakusessa. Tiedossa on vain se, että päämatkana oleva 50 metrin rintauinti on vuorossa viimeisenä.

– En muista yhtään, mikä matka minulla on ohjelmassa ensimmäisenä. Parempi vain olla miettimättä asioita. Tietysti olen käynyt läpi päämatkaani, koska olen valmistautunut siihen jo pidemmän aikaa.

Kivirinta sijoittui kaksi vuotta sitten Lontoon EM-uinneissa päämatkallaan viidenneksi. Lisähaasteen Glasgow’n kilpailuihin tuo suomalaisuimareiden keskinäinen kilpailu.

Joulukuussa Kööpenhaminassa käydyissä lyhyen radan EM-kilpailuissa Kivirinta sijoittui 50 metrin rintauinnin alkuerien viidenneksi, mutta siitä huolimatta jatkopaikka meni sivu suun.

Oululainen joutui erikoisen säännön uhriksi: kukin maa saa ilmoittaa alkueriin neljä kisarajan rikkonutta uimaria, mutta heistä vain kaksi voi päästä jatkoon. Suomalaisista Ida Hulkko ja Jenna Laukkanen alittivat Kivirinnan ajan.

– Ensin täytyy päästä aamun alkueristä jatkoon. Toivottavasti alkueräuinti ei vie kaikkia paukkuja, sillä mitaleista uidaan vasta illalla. Olen koko ajan sanonut, että haluan sijoittua paremmin kuin kaksi vuotta sitten.

Kausi loppuu EM-kisojen jälkeen reilun viikon päästä. Kivirinnan omien sanojen mukaan koko kausi on ollut täyttä painajaista. Siitä huolimatta uimari on rauhallisin mielin.

– Olen ollut koko kauden veitsi kurkulla ja ahdistunut, kun en ole onnistunut kilpailuissa. Nyt minulla on yllättävän rauhallinen olo, eikä altaaseen hyppääminen jännitä yhtään.

50 metrin rintauinnin lisäksi Kivirinnan ohjelmassa ovat 50 metrin vapaa- ja 100 metrin rintauinti. Matkat tutustuttavat 23-vuotiasta uimaria uuteen altaaseen ja valmistavat kauden päätavoitteeseen.

– Toivottavasti saan nyt onnistumisen. Sen on tapahduttava, muuten turhaudun täysin.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi.

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä