Oulu
Maria Piponius oli vahva, itsenäinen ja kansainvälinen nainen, joten hänen tarinansa sopii mainiosti myös nyky-Ouluun. Oulun ympäristön kalevalaiset naiset halusivat juhlistaa 25-vuotista toimintaansa paikkakunnan ensimmäisillä julkkishäillä sunnuntaina Aleksinkulmassa. Ohjelmassa olivat kunnon hääpidot aiheesta kertovana näytelmänä.
Elias Lönnrot vihittiin Maria Piponiuksen kanssa Oulussa vuonna 1849. Alkutilanteessa häitä valmistellaan kovasti, mutta sulhasen olinpaikasta ei ole tietoa. Lopulta arkisesti pukeutunut tiedemies saapuu Kalevala-aineiston keruumatkaltaan Ouluun tuohikontti selässään, ja hääpukukin löytyy kontista.
Sädehtivä morsian on parikymmentä vuotta 47-vuotiasta Lönnrotia nuorempi, mutta hän on kuitenkin ehtinyt olla monessa mukana. Hän oli purjehtinut vuosia merellä sisarensa Katariina Selinin puolison kauppalaivoissa. Sen jälkeen Maria Piponius työskenteli Kajaanissa sahan kirjanpitäjänä.
"Kajaanissa Lönnrot ja Maria tapasivatkin. Lönnrot tykkäsi käydä uimassa paikassa, jonka pukukopin avaimen haltija Piponius oli", kertoo morsiamen roolia esittänyt Anne Kangas.
Lönnrotin ja Maria Piponiuksen avioliitto sujui muuten paitsi lasten kannalta onnellisesti. Ainoa poika kuoli kahden vuoden ikäisenä aivokalvontulehdukseen. Neljästä tyttärestä kolme kuoli alle kahdenkymmenen ikäisinä, kaksi keuhkotautiin, kolmas kurkkumätään..
Lönnrot oli virassa suomen kielen professorina Helsingin yliopistossa kun hänen vaimonsa kuoli.
Aidot ruoat ja vaatteet
Lönnrotin hääkutsut -näytelmän ohjaaja Kirsti Ojala sanoo, että tarkoituksena on korostaa, kuinka merkittäviä naisia Oulussa on jo tuohon aikaan ollut. Paitsi merkkimiehen vaimona, Maria Piponius oli harvinaisen toimelias nainen aikanaan.
Pitoteatteriesityksessä pyrittiin kaikki tekemään mahdollisimman autenttiselta näyttäväksi. Hääväen puvustuksessa käytettiin historioitsija Markus H. Korhosen asiantuntemusta. Musiikkina soivat muun muassa suomalaiset kansanlaulut ja Oulun seudun purppuri.
Oulun Aterian valmistamaan häämenuun kuului alkuruoaksi graavilohta, rosollia ja sienisalaattia. Pääruokana oli juhlapaisti, ryynätyt lantut, perunat, hernetuuvinki ja puolukkasurvosta. Rusinasopan lisäksi jälkiruoaksi nautittiin kahvi ja Eliaksen muffinsi.
Aleksinkulmaan saapui etupäässä kalevalaisissa järjestöissä toimivia aktiiveja Oulun ohella muun muassa Rovaniemeltä, Torniosta ja Limingasta. 140 vieraalle varatut paikat menivät hetkessä ja ovelta jouduttiin käännyttämään kiinnostuneita, koska tilaa ei kerta kaikkiaan ollut.
Oulun seudulla toimii kaksi kalevalaisten naisten yhdistystä, Oulun kalevalaiset naiset ja Oulun ympäristön kalevalaiset naiset. Molemmissa on jäseniä noin 60. Jälkimmäisen puheenjohtajana toimiva Kirsi Ojala sanoo, että toiminnan tavoitteena on pitää yllä kalevalaista perinnettä sitoa sitä nykykulttuuriin.
"Kalevalaiset naiset omistaa Suomen suurimman jalometalliyrityksen, Kalevala-Korun, joka tukee liiton järjestöjen toimintaa", Ojala muistuttaa.
