Oulun yliopistolla mielitään päästä inventoimaan yleisöltä suljetulla alueella olevat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset.
Typpi Oy:n (nykyisen Kemiran) alue on yksi parhaiten säilyneistä Suomen kansainvälisesti tunnetuimman arkkitehdin Alvar Aallon (1898–1976) suunnittelemista teollisuusalueista.
Silti se on toistaiseksi jäänyt kokonaan Aalto-tutkimuksen ulkopuolelle.
Kaikkia muita Aallon suunnittelemia tehdasalueita, kuten Kotkan Sunilaa, Anjalaa Kouvolassa, Vaasan Strömbergiä ja Haminan Summaa on tutkittu runsaasti, mutta Oulussa inventointia ei ole tehty, kertoo arkkitehtuurin historian ja korjaussuunnittelun professori Anna-Maija Ylimaula Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolta.
– Typen tehdasalue on yleisöltä suljettu ja eräänlainen Ground Zero, missä on lukumääräisesti kymmeniä täysin tutkimattomia rakennuksia.
Rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti aluekokonaisuus on arvokas ja Ylimaulan mukaan inventointiin olisi loistavat mahdollisuudet, sillä yli puolet rakennuksista eivät ole nykyään käytössä.
Ylimaula opiskelijoineen on päässyt katsomaan tehdasalueen rakennuksia Kemiran entisen johtajan Juha Kangastalon opastuksella.
– Siellä on Bauhausiin verrattavia, tosi hienoja rakennuksia ja pitkiä varastoja kaarevine liimapuurakenteineen.
Yliopistolla toivotaan erityisesti Alvar Aallon suunnittelemien rakennusten inventointia, jos kaikilta kyseisten kiinteistöjen nykyisiltä omistajilta saadaan lupa ja rahoitushakemus hyväksytään.
Alueella ei ole enää kaavaan merkittyä räjähdysvaaraa, mutta kaasuvuodon vaara on yhä olemassa, siksi alueelle ei niin vain voi mennä.
Tehdasalueen ulkopuolelle jäänyt entinen tutkimuskeskus, niin sanottu H-talo, on omistajavaihdoksista huolimatta saatu inventoiduksi, samoin Saton omistuksessa olevat tehtaan työntekijöille rakennetut asuinkerrostalot Laanilassa.
Esimerkiksi arkkitehtuurin tiedekunnan Alvar Aallon arkkitehtuuri Oulun Laanilassa -projektin raportissa tehdasalueen rakennus- ja typologiakartoitukset on tehty pääasiallisesti historiallisen materiaalin ja saatavilla olevien ilmakuvien perusteella.
– Lyhyt kiertokäynti alueella ei täytä tarkemman inventoinnin vaatimuksia.
Tehdasrakennusten lisäksi asuintaloja
Alvar Aallon toimisto suunnitteli 1950–1960-lukujen aikana varsinaiselle tehdasalueelle hieman yli 50 rakennusta ja sen lisäksi työläisten kerrostalot, insinöörien rivitalot, tehtaanjohtajan edustuskodin sekä joitain uudis- ja korjausrakentamissuunnitelmia Laanilan virkatalon ympäristöön.
– Erityisen hieno on puinen rantasauna, jonka nykyomistaja Arina on huolella restauroinut, huomauttaa Ylimaula.
Ensimmäisen vaiheen kokonaisuuden muodostivat noin 30 rakennusta. Ne suunniteltiin teknisten vaatimusten mukaan, mutta Aalto piti silmällä myös niiden esteettisiä tekijöitä ja esimerkiksi inhimillistä mittakaavaa.
Rakennukset jakautuvat tuotanto- ja varastotiloihin, joissa Aallon käsiala näkyy muun muassa materiaalivalinnoissa ja yksityiskohdissa. Julkisivut ovat pääasiassa puhtaaksimuurattua punatiiltä ja osittain on käytetty myös metalli- ja mineriitti- eli asbestilevypintoja.
Typen alue jäi Alvar Aallon viimeiseksi teollisuuskohteeksi, sillä 1950–1960-luvuilla Typpi Oy:n kanssa tehdyn yhteistyön jälkeen Alvar Aalto ei ottanut enää vastaan yhtään uutta vastaavanlaista tehtävää.
Typpi ei ollut ainoa Alvar Aallon Ouluun suunnittelemista teollisuusalueista. Jo 20 vuotta aikaisemmin hän suunnitteli Toppilaan vastaperustetun sellutehtaan rakennukset. Toppila olikin Aallon ensimmäinen merkittävä teollisuuskohde.
Vuonna 1985 lopetetun tehtaan rakennuksista on vielä muutamia jäljellä ja uudessa käytössä, muun muassa Kulttuurisiilona ja kiipeilykeskuksena.
Katso lisää kuvia tästä.
Kännykän kanssa Aallon jäljille Oulussa
Mobiiliopastetulla Citynomadireitillä Alvar Aalto Oulussa voi tutustua Aallon tuotantoon Toppilassa ja Laanilassa sekä Koskikeskuksen suunnitelmaan.
Palvelun voi ladata tästä.
Palvelusta löytyy myös muita Oulu-reittejä opastuksineen.