Oulun yliopiston VakaVai-tutkimus (2017) osoittaa, että varhaiskasvatuksen palvelujärjestelmä kehittyi vuoden 2016 lainsäädännön muutosten ja kuntien erilaisten varhaiskasvatuspoliittisten ratkaisujen seurauksena eriarvoistavaan suuntaan.
Erityisesti subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta rajanneissa kunnissa vanhemmat toivat esille kokemuksia siitä, että he ja heidän lapsensa eivät ole tasavertaisessa asemassa muiden vanhempien ja lasten kanssa.
Vaikka lainsäädännön muutoksessa painotettiin lapsen oikeutta kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen niissä perheissä, joissa vanhemmat ovat työssä tai opiskelevat, vanhempien arvioiden mukaan heidän mahdollisuutensa työnhakuun, opiskeluun tai työssä käymiseen olivat heikentyneet subjektiivisen oikeuden rajaamisen myötä.
Osassa kuntia ja päiväkoteja lapsiryhmien kokoonpanot ovat lainsäädäntömuutosten myötä moninaisia, ryhmissä esiintyy lasten vaihtuvuutta ja lasten määrä ryhmissä on kasvanut.
Työntekijöiden ja vanhempien keskuudessa näitä muutoksia arvioitiin kriittisesti. Työntekijöiden mukaan heidän mahdollisuutensa lasten yksilölliseen huomioimiseen olivat vähentyneet. Työntekijät kuvasivat levottomuuden, melun, tilojen ahtauden ja vaaratilanteiden lisääntyneen päiväkodeissa.
Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen sekä aikuisten ja lasten välisen suhdeluvun nostaminen ovat vaikuttaneet heikentävästi varhaiskasvatustoiminnan laatuun Oulussa, ainakin osassa varhaiskasvatusyksiköitä. Nykyiset lainsäädäntöön sisältyvät tavat säännellä päiväkotien lapsiryhmien muodostamista eivät turvaa riittävällä tavalla kaikkien lasten kasvun, kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin edellytyksiä.
Varhaiskasvatuksen työntekijät ovat vaihtelevalla tavalla tietoisia lainsäädännön muutoksista ja niiden tuomista haasteista pedagogisen toiminnan kehittämiseen. Henkilöstö ei ole myöskään saanut riittävästi tukea muutosten toteuttamiseen. Henkilöstön keskuudessa on kuormittuneisuutta ja työssäjaksamisen ongelmia.
Päiväkodinjohtajat arvioivat, että varhaiskasvatuksen lainsäädännössä vuonna 2016 tehdyillä muutoksilla ei ole merkittäviä vaikutuksia kustannuksiin. Kuntien varhaiskasvatusjohtajien arviot muutosten kustannusvaikutuksista viittaavat siihen, ettei merkittäviä kustannussäästöjä tulla saavuttamaan valtakunnan tasolla.
Laajennetun subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden ovat palauttaneet useat kunnat, muun muassa Jyväskylä, Lahti, Ylöjärvi ja Vantaa. Lautakuntien perustelut palautumiselle nojautuivat varsin pitkälle VakaVain tuloksiin.
Lasten varhaisvuosiin sijoittaminen ja varhaiskasvatusjärjestelmän kehittäminen on kaikkein tehokkain investointi tulevaisuuteen. Varhaisvuosien aikana lapsille muodostuu inhimillistä pääomaa, joka muuntuu myös yhteiskunnan inhimilliseksi pääomaksi, koska se auttaa lasta hänen myöhemmillä opinpoluillaan ja työelämässä.
Mikäli Oulu haluaa olla vetovoimainen kulttuurikaupunki, tulee päättäjiemme suhtautua tutkittuun tietoon vakavasti. Päättäjiemme on huomioitava lapsen edun ensisijaisuus. Tämä tarkoittaa päätöksiä, jossa kunnioitamme lapsen oikeutta laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Oulun tulee palauttaa yli 3-vuotiaiden osalta ryhmäkoko lain mukaisesti 1:7 ja kokopäiväinen varhaiskasvatusoikeus kaikille lapsille.
Anne Niemelä
varhaiskasvatuksen opettaja, KM
hallituksen jäsen
OAJ:n Oulun paikallisyhdistys
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.