Suomi varautuu jopa kaksinkertaistamaan velkansa tulevina vuosina laman takia. Helmikuun lopun velkamäärästä tulisi lähes kumisaappaan korkuinen kerros viisikymppisiä Oulun torille. Muutaman vuoden päästä valtion velkarahasta kasattu setelikinos olisi tuplakorkea.
Velkaantuminen kuulostaa pahalta, mutta kaikilla on velkaa, jopa Norjalla.
"Absoluuttiseen velattomuuteen pyrkiminen ei ole kenenkään tavoitteena. Sitä yritettiin esimerkiksi Romaniassa, mutta sen yhteiskunnallinen hinta on liian kova", finanssineuvos Arto Eno valtiovarainministeriöstä muistuttaa.
Kuka tätä velkaa meille oikein hankkii, oletko se sinä Arto Eno?
"Eduskunta on valtuuttanut valtiovarainministeriön hoitamaan velanoton strategista puolta ja Valtiokonttori taas toimii operatiivisesti, eli tekee velanoton ja salkunhoidon", Eno selvittää.
Eno ei siis yksin marssi hattu kourassa pankinjohtajan puheille.
"Valtiokonttori hoitaa yhteydenpitoa sijoittajien kanssa ja pankkisyndikaatti hoitaa varsinaisen vääntämisen lainan ehdoista." Pankkisyndikaatti on pankkien muodostama ryhmä lainan järjestämiseksi asiakkaalle. Valtion lainoissa se tarkoittaa yleensä kansainvälisten, isojen pankkien yhteisöä.
Valtiokonttorin varainhallintoa, johon myös velanotto kuuluu, hoitaa noin 30 ihmistä.
"Lainapäätöksiä tekee vain pari ihmistä, mutta työryhmässä me toimimme. Ei ole niin tärkeää, kuka nimen allekirjoittaa", apulaisjohtaja Mika Arola Valtiokonttorista kertoo.
Kymmenesosa kotimaasta
Suomi saa lainaa enimmäkseen Euroopasta. Eno arvioi, että eurooppalaista lainaa on 70-80 prosenttia. Noin kymmenesosa lainasta on peräisin Suomesta. Rahan lainaajat ovat rahastoja, pankkeja ja jopa yksityisiä ihmisiä.
Valtion lainojen korot ovat lähellä tavallisen kansalaisen lainojen korkoa. Esimerkiksi viikko sitten Suomi otti viiden vuoden lainan, jonka koroksi tuli 3,12 prosenttia. "Me maksamme korkoa vähän enemmän kuin esimerkiksi saksalaiset. Viime kädessä sijoittajat päättävät, kuinka uskottavia lainan maksajia olemme ja mikä on korko", Eno selvittää.
Valtion lainasta suuri osa eli 40 miljardia euroa on otettu viitelainana. Näitä lainoja on tällä hetkellä kahdeksan kappaletta. "Lyhin lainoista erääntyy 2010 ja pisin vuonna 2019", Mika Arola tietää. Lainat maksetaan erääntymisajankohtana kerralla pois, vain korkoja maksellaan vuosittain.
Pikavippejä
äkilliseen rahapulaan
Valtion kassan hallinnassa taas saatetaan ottaa päivänkin mittaisia pikavippejä.
"Ei niitä nyt ihan tekstarilla saa", apulaisjohtaja Ari-Pekka Latti heittää. Päivän lainoja tarvitaan tilapäiseen rahanpuutteeseen.
"Yleensä rahaa on liikaakin, eli olemme ylijäämäisiä. Joskus voidaan kuitenkin huomata, että esimerkiksi yhtenä päivänä maksetaan eläkkeitä niin paljon, että tili menee miinukselle. Silloin otetaan lainaa pankista", Latti selvittää.
Tililtä voi loppua raha, koska valtio ei säilytä rahaa itsellään. "Päivän viimeinen teko on, että putsaamme tilit. Sijoitamme kaikki ylimääräiset rahat, jotta ne kasvaisivat koko ajan jossain korkoa."
Tileillä käy siis päivittäin aikamoinen suihkina, kun rahat siirtyvät paikasta toiseen.
"Näin on ollut jo yli 20 vuotta", Latti kertoo.
Pelkkä valtionvelan määrä ei kerro vielä valtion rahatilanteesta mitään.
"Myös Norjalla on velkaa, vaikka saatavia onkin vielä enemmän. Jopa Luxemburgilla on vähän velkaa", Eno sanoo.
1990-luvun alussa Suomen velka oli vain kymmenen prosenttia bruttokansantuotteesta. Arto Enon mukaan poliitikot eivät pyri täydelliseen velattomuuteen.
"Ennemminkin pyritään tasaiseen velkatilanteeseen. Jokainen laina, jonka valtio ottaa, maksetaan kuitenkin ajallaan pois", Eno korostaa.