Vantaalla sijaitseva tiedekeskus Heureka teki viime vuonna tappiota 260 000 euroa. Syynä tappioon oli tiedekeskuksen historian huonoin toimintavuosi. Näyttelyt eivät kiinnostaneet ihmisiä, mikä aiheutti yleisökadon.
"Kävijöiltä tuli huonoa palautetta, ja näyttelyssä oli teknisiä ongelmia", myöntää Heurekan johtaja Per-Edvin Persson.
Heureka pyrkii pinnalle talousahdingosta toimintaa saneeraamalla. Vyötä kiristämällä menoja leikataan tänä vuonna viisi prosenttia, jolla pitäisi säästyä rahaa 330 000 euroa.
Irtisanomisia Heurekassa ei tehdä, mutta muun muassa aukioloaikoja supistetaan, markkinointibudjettia pienennetään ja Verne-teatteriin ostetaan halvempia elokuvia. Myös Galilei-tiedepuiston valmistumista lykätään.
Heureka haluaa lisää rahaa valtiolta. Nyt se saa sitä kuuden miljoonan euron budjettiinsa reilut 800 000 euroa.
"Meille on annettu kasvatus- ja valistustehtävä. Pystymmekö hoitamaan sitä näillä edellytyksillä? Kun tulomme ovat niin voimakkaasti sidoksissa kävijämäärään, ne ovat sidoksissa markkinoihin, eikä se ole välttämättä paras ratkaisu. Viihteellistyminen vaarantaa tieteellisesti relevantin kasvatustyön", Persson pohtii.
Hän muistuttaa, että Heureka kattaa todella paljon kuluistaan itse, noin puolet. Taidelaitoksissa tilanne on toinen, esimerkiksi museot saavat itse kokoon vain 16 prosenttia kuluista, Persson muistuttaa.
Tietomaan kävijämäärä
kasvussa
Heurekaa huomattavasti pienemmistä lähtökohdista ponnistava maan vanhin tiedekeskus Oulun Tietomaa sen sijaan pärjää hyvin. Miljoonan euron budjetilla toimiva tiedekeskus on kasvattanut kävijämääriään jo seitsemänä vuonna peräjälkeen. Viisi viimeistä vuotta ovat olleet historian parhaita, johtaja Vesa Schutskoff kertoo.
Viime vuonna paikan tarjontaan tutustui yhteensä reilut 66 000 henkilöä.
Kuusinkertaisella budjetilla toimivassa Heurekassa kävijöitä oli 240 000.
Tietomaa on osa Oulun kaupungin organisaatiota, teatterin ja taidemuseon tavoin. Esimerkiksi viime vuonna Tietomaa täytti hyvin budjettitavoitteet. Tulobudjetti ylittyi ja toimintabudjetti alittui hieman. Valtiolta heruu rahaa myös Tietomaalle, tosin vain pari prosenttia budjetista.
"Saamme vuosittain päätettävää erityisavustusta opetusministeriöltä, kun Heureka saa kiinteää avustusta. Emme ole niin sidoksissa valtion apuun, sillä katamme omilla pääsylipputuloilla kulubudjetista isomman osan kuin Heureka", Schutskoff havainnollistaa.
Jatkuvasti kasvaneet kävijämäärät kertovat Schutskoffin mukaan siitä, että Oulun konsepti on oikean suuntainen olosuhteet, kuten maantieteellinen sijainti, huomioiden. Syyksi hyvään kehitykseen Schutskoff näkee linjan, jossa tiede, toiminnallisuus ja viihteellisyys yhdistyvät hauskalla tavalla niin, että koko perhe viihtyy.
"Sitä linjaa on vedetty useampi vuosi ja se on lunastanut paikkansa. Tästä on hyvä jatkaa kehitystyötä."
Yrityksille
kisailuja ja visailuja
Tietomaa haluaa kehittyä edelleen. Lisää asiakkaita etsitään monipuolistamalla tarjontaa. Tavoitteena on tarjota enemmän vaihtoehtoja laajemmalle kohdeyleisölle. Muun muassa yrityksille on kehitteillä ohjattua kisailuun ja visailuun perustuvaa toimintaa. Koululaisille puolestaan suunnitellaan opetuksellisia ryhmätuotteita.
Tietomaan kehittämistä rajoittaa tilanpuute. Massoja paikkaan ei voi varsinaisesti houkutella, sillä kapasiteetin yläraja kulkee noin 12 000:ssa asiakkaassa kuukautta kohden.
Kyseinen kävijämäärä saavutetaan Schutskoffin mukaan toukokuussa, jolloin koululaiset kansoittavat paikkaa, sekä heinäkuussa parhaan matkailusesongin aikana.
Laatua lisää,
rahoille vastinetta
Tilanahtaudesta kärsii myös tarjonnan laatu, johon Schutskoff haluaa panostaa entistä enemmän. Esimerkiksi näyttelyiden rakentamiselle ei ole Tietomassa omia tiloja.
"Asiakas odottaa saavansa rahalle reilusti vastinetta. Sikäli tarjonnassa liikutaan tunnetasolla. Jos näyttelyiden rakentamiseen olisi käytettävissä asianmukaiset tilat, se toisi laatua", Schutskoff määrittää.
Tietomaan tilatarpeet ovat paraikaa selvityksen kohteena.
"Erilaisia vaihtoehtoja pohditaan sekä tilatarpeiden, että rahoituksen osalta. Myös yhteistyömahdollisuuksia muiden tahojen kanssa mietitään. Mitään päätöksiä ei kuitenkaan ole toistaiseksi näköpiirissä, Schutskoff muistuttaa.