Oulu
Opiskelijoiden rahapulan arvellaan olleen alkusysäys suomalaiselle ja erityisesti oululaiselle tiernapoikaperinteelle, joka edelleen elää ja voi hyvin. Ruotsissa aikoinaan opiskelleet teinit keräsivät tiernalla lantteja opintojaan varten.
Sana tierna tuleekin ruotsin kielen tähteä merkitsevästä stjärna-sanasta.
Alkujaan tiernapoikaperinne on perua keskiajalta, jolloin kirkon piirissä alettiin esittää Jeesuksen elämästä kertovia mysteerinäytelmiä. Maasta toiseen matkatessaan näytelmät muuttuivat. Oululaisessa tiernapoikanäytelmässä esittäjinä on neljä poikaa Herodes, Knihti, Murjaanien kuningas ja Mänkki.
Muualla Suomessa tiernapojat tunnetaan tähtipoikina tai tapaninpoikina. Myös lauluihin ja hahmoihin liittyy alueellisia muunnoksia. Vain Oulun seudun erityisperinne on säilynyt elävänä 1800-luvun loppupuolelta saakka.
Aikoinaan tiernapojat kiertelivät talosta toiseen esiintymässä. Jokaisella oli valkoinen paita, jonka päälle laitettiin komea vyö. Herodes ja murjaanien kuningas saivat lisäksi kruunut ja rinnalla ristikkäin menevät jihängit, viitat sekä miekat.
Knihdin viitta oli muita vaatimattomampi, mutta hänellekin hankittiin kypärä ja miekka. Parrat maalattiin hiilenpalasella.
Mänkillä ei ollut hienoja varusteita. Sen sijaan hän kantoi koko näytelmän tärkeintä rekvisiittaa, tähteä. Tähden piti olla komea, sillä se takasi pääsyn taloihin. Kilpailevat poikajoukot joutuivat usein tappeluun alueistaan, ja silloin yritettiin rikkoa toisen ryhmän tähti.
Tierna-aika päättyi Nuutin päivään, jolloin opiskelijoiden oli jälleen palattava opinahjoihinsa.