Oulussa kasvoivat terveysmenot viime vuonna Suomen suurimmista kaupungeista nopeimmin. Oulun kasvu oli reilut 11 prosenttia. Seuraavina olivat Pori (10,4 prosenttia) ja Kuopio (9,8 prosenttia). Oulun kulut asukasta kohden ovat nousseet isojen kaupunkien kakkoseksi Helsingin jälkeen.
Muun muassa nämä tiedot ilmenevät Suomen kuntaliiton tekemästä suurten kaupunkien terveydenhoitokustannusvertailusta. Siinä olivat mukana Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kotka, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku ja Vantaa.
Oulun kaupungin terveydenhuollon johtaja Seppo Voutilainen sanoo, että Oulun takavuosien säästöjen paineet selittävät suurta osaa noususta. Viime vuonna perustettiin hammashoitoon uusia virkoja, vanhusten asuntolapalveluja ostettiin runsaasti lisää, käyttöön otettiin uusi kaupunginsairaala ja siellä lisättiin poliklinikkatoimintaa. Myös psykiatrisessa erikoissairaanhoitoon ostettiin lisää huumehoitoja ja sairaanhoitopiiri nosti huomattavasti psykiatrian palvelujen hintoja. Kaupunki purki myös leikkausjonoja 900 000 eurolla.
"Vertailussa pitää ottaa huomioon myös, mitä näillä rahoilla saadaan. Oulussa ollaan muun muassa asiakastutkimusten mukaan erittäin tyytyväisiä terveyspalveluihin."
Oulun terveydenhoidon kustannukset lisääntyvät pakosta. "Kaikki nämä kustannukset leikkausjonojen purkamista lukuunottamatta näkyvät myös jatkossa. Meillä on vanhusbuumi vasta edessä. Se muodostaa yhdessä kaupungin heikkenevän talouden ja odotettavissa olevan työvoimapulan kanssa vaikean yhtälön."
Muun muassa pitkiin hammasjonoihin ei ole tulossa parannusta. "Rahapulan vuoksi voimme täyttää tänä vuonna vain kaksi uutta hammaslääkärin virkaa suunnitellun kuuden sijasta. Ensi vuonna pystymme täyttämään yhden uuden hammaslääkärin viran. Tarve kasvaa paljon tätä enemmän."
Avohoitoon panostaminen on Voutilaisen mielestä oikea toimenpide. Samaa mieltä on myös selvityksen toinen tekijä, erityisasiantuntija Yrjö Lahtinen Suomen kuntaliitosta. Myös Stakesin muutama viikko sitten valmistunut selvitys osoitti, että toimenpiteet ovat oikeansuuntaisia.
Myös muualla isoa kasvua
Suurten kaupunkien terveydenhoitomenot ovat kasvaneet roimasti viime vuonna. Kuntaliiton selvityksen mukaan niiden kustannukset nousivat 7,5 prosentilla asukasta kohden. Myös toissa vuonna kasvu oli liki yhtä suuri, eli 7,2 prosenttia.
Kalleinta terveydenhuolto on edelleen Helsingissä, jossa kaupunki kulutti terveyspalveluihin 1600 jokaista helsinkiläistä kohden. Halvimmalla isoista kaupungeista pääsi Lahti vajaalla 1200 eurollaan. Ikävakioidut kustannukset on laskettu asukasta kohti siten, kuin kaupungeissa olisi sama ikäjakauma.
Erityisasiantuntija Lahtinen korostaa, että kyse on selkeästä reaalikasvusta, jolloin palveluja on voitu lisätä.
Lahtinen on huolissaan siitä, miten kaupunkien pussin nyörit kestävät, koska menot eivät ainakaan kevene jatkossa. "Kansallinen terveysprojekti tuo paljon hyvää terveydenhoitoon, mutta vaatii lisäeuroja myös kunnilta. Ikääntyminen asettaa lisää vaatimuksia. Kaupungeissa väestö on nuorta, ja harmaantuminen ja eläköityminen iskee kaupunkeihin vasta jälkijunassa."
Kilpailuttaminen ja ulkoistaminen ovat Lahtisen mielestä perusavaimet tehokkuuden kasvattamiseen. Näistä saattaa kuitenkin helposti tulla vain iskulause, jolla uskotaan ratkaistavan ongelmat liian helposti. "Nämä eivät ole mitään hokkuspokkus-temppuja. Kilpailuttamisessa tulee hinnan lisäksi tulee ottaa huomioon myös laatu."
Lahtisen mielestä tärkeää on, että yksityiset ja kuntien omat palvelut liittyvät saumattomasti yhteen. "Kaiken perusta on hyvä katkeamaton hoitoketju.