Oulu Suurten kaupunkien terveydenhoitomenot kasvoivat huomattavasti viime vuonna. Niiden menot nousivat 7,3 prosenttia asukasta kohden. Vuotta aikaisemmin nousu oli 4,2 prosenttia ja sitä ennen 3,5 prosenttia.
Keskisuurissa kaupungeissa kustannukset nousivat viime vuonna hiemen vähemmin, eli 6,7 prosenttia.
Ensi kerran moneen vuoteen kustannusten nousu oli suurempaa kuin palkkojen ja hintojen nousu, mikä merkitsee lisäpanostusta terveydenhoitoon.
Kun kokonaiskustannuksista deflatoidaan palkkojen ja hintojen nousu, suurten kaupunkien nousu oli 3,3 prosenttia ja keskisuurten 2,4 prosenttia.
Muun muassa nämä tiedot ilmenevät Suomen Kuntaliiton eilen julkaisemasta kaupunkien terveysmenojen kustannusvertailusta.
Poikkeuksena suurten kaupunkien listalla ovat Oulu ja Kuopio. Oulussa nousivat deflatoidut terveysmenot viime vuonna vain 0,6 prosenttia ja Kuopiossa ne jopa laskivat 0,9 prosenttia. Vastaavasti viime vuonna nousivat kustannukset Kokkolassa, Vantaalla, Helsingissä ja Porvoossa jopa yli neljä prosenttia.
Kun otetaan huomioon pitempi aikajakso, Oulun ja Kuopion menot jopa laskivat rajusti. Vuodesta 1997 viime vuoteen Oulun terveysmenot laskivat yli kymmenen prosenttia.
Hoidon laatua ei voi
luvuista päätellä
Vaikka Oulun kustannukset ovat laskeneet, ovat ne edelleen reilusti tutkittujen kaupunkien keskiarvon yläpuolella. Oulu sijoittui tutkituista 22 kaupungista kuudenneksi 1336 eurollaan.
Helsingin viime vuoden ikävakioidut kustannukset olivat kaikkien korkeimmat, 1579 euroa asukasta kohden. Seuraavaksi tulivat Vaasa 1493 eurollaan ja Rovaniemi 1418 eurollaan.
Pienimmillä kustannuksilla pääsivät tutkituista kaupungeista Lappeenranta ja Pori, joissa terveydenhoitoon kului vain vajaat 1200 euroa asukasta kohti.
"Oululla on ollut perinteisesti korkeat terveydenhoitomenot. Nyt Oulun on laskeutunut suurten kaupunkien keskikastiin", sanoo yksi tutkimuksen tutkimuksen tekijöistä, erityisasiantuntija Yrjö Lahtinen Suomen Kuntaliitosta.
"Näyttää siltä, että Oulun palvelurakenne on avohoitopainotteista ja sitä kautta edullinen", uskoo Lahtinen.
Perusterveydenhoidon ja vanhustenhoidon laitoskeskisyys on Oulussa keskimääräistä pienempää. Hoito painottuu keskimääräistä enemmän myös perusterveydenhuoltoon.
"En pysty sanomaan, onko Oulun tilanne hyvä vai huono. Jos säästöihin on päästy rakenteita muuttamalla ja toimintaa tehostamalla, hyvä. Tuskin kuitenkaan tähän on päästy palveluja heikentämättä."
Kovimmin on leikattu
psykiatriaa
Oulun kaupungin terveydenhuollon johtaja Seppo Voutilainen sanoo, että Oulun huikea alamäki selittyy osittain budjettitekniikalla.
Vuonna 1997 menot ylittyivät roimasti, ja silloin valtuusto aloitti mittavan tasapainotusohjelman. Vuosina 1998 ja 1999 lasku oli huimaa, sen jälkeen tuli jo nousua. Kuluvalle vuodelle nousu on jo reilua.
"Lähes kaikkia jouduttiin leikkaamaan, ennen kaikkea kuitenkin avoterveydenhoitoa. Leikkaukset ovat näkyneet muun muassa henkilökunnan jaksamisessa"
Voutilainen uskoo, että Oulun terveydenhuolto on kohtuutolalla. Monien palvelutasotutkimusten mukaan kaupunki sijoittuu varsin hyvin.
"Mitä ollaan tutkittu, missään ei olla häntäpäässä. Mitään kattavaa tutkimusta tosin ei ole tehty."
Psykiatria on Voutilaisen mielestä ollut leikkausten kourissa kaikista kovimmin. Hammashoidossa taas ovat pisimmät jonot. "Hammashoitojono on kylläkin luonteeltaan muista poikkeava."
Omalääkärijärjestelmä ja hammashuolto ovat saanet paljon lisää. Hammashuollossa on astunut 60 000 uutta ihmistä hammashuollon piiriin.
Voutilainen korostaa, että Suomen kansantulosta käytetään terveydenhoitoon ennätysmäisen alhainen osa. "Suomessa joudutaan lisäämään lähivuosina kovasti panostusta.
Pohjois-Pohjanmaan sydänpiirin toiminnanjohtaja Maija Koskela sanoo, että oululaisten sydänpotilaiden hoito on kohtuullisella mallilla, mutta parannettavaakin riittää.
"Kun omalääkärijärjestelmä toimii, se on hyvä. Sydäntaudit, ennen kaikkea sepelvaltimotauti, ovat koko eliniän koskevia sairauksia, siinä pitkä hoitosuhteet ovat tärkeitä. Kuitenkin myös Oulussa on paljon vaihtelevuutta lääkäreissä."
"Jonotusta on vaikkapa rasituskokeisiin. Siksi monet käyttävät sinänsä hyviä Oulun yksityislääkäripalveluja. Se on kuitenkin kallista ja monille hinta on este", Koskela kertoo.
Ongelmia ei ole kiireelliseen hoitoon pääsemisessä. Se hoituu vaikka Oysin kautta. Ongelmia sen sijaan kuntoutuksessa ja ennaltaehkäisyssä.
"Kun Oysista pannaan potilas pois aikaisempaa nopeammin ja kuntoutuksen seurantaa on siirretty terveyskeskuksille, jälkikuntoutus ontuu. Varsinkin hiljainen vanhus voi tässä jäädä jalkoihin", Maija Koskela sanoo,
Myös kardiologeista on suuri puute.