Oulun historiassa on koettu useita suuria ja tapahtumahetkellä hyvin kielteisinä koettuja muutoksia. Aikoinaan kukoistuksensa huipun ja vajoamisen kokivat muun muassa purjelaivaliikenne ja tervakauppa sekä paljon lähempänä nykypäivää uuteen teknologiaan liittyvä kokoonpanoteollisuus.
Nyt pelätään, mitä tapahtuu kaupungissa vielä vahvana porskuttavalle teknoalan tutkimukselle ja tuotekehitykselle sekä siihen kytkeytyville tuhansille työpaikoille. Tämänkin toimialueen heikkenemisestä on nähty merkkejä muun muassa Nokian kohdalla. Juuri nyt seutua kaiken päälle jäytää vielä äkisti iskenyt talouskriisi.
Notkahdusten jälkeen Oulu on kuitenkin noussut uudelleen, eikä kannata epäillä, etteikö hyviä vuosia olisi yhä edessä. Itsestään ne eivät kuitenkaan tule vastaan, vaan niiden eteen pitää tehdä töitä monella suunnalla: yrityksissä, kaupungin organisaatiossa, yliopistossa, VTT:llä -- ja monien yksittäisten ihmisten päässä.
Viime aikojen kiinnostavimpiin kuuluvasta aloitteesta, Terva 3.0:sta, kerrottiin Kalevassa viime viikolla. Hanke yrittää kääntää lyhyen jakson tappiot pitemmän jakson voitoiksi ja luoda luottamusta tulevaan. Usko onkin kova. Tätä kuvannee parhaiten projektin vetäjän Kari Kivistön ajatus, jonka mukaan neljän vuoden päästä Oulussa kiitellään, millainen onnenpotku vuosien 2009 ja 2010 irtisanomiset täällä Nokiassa olivat.
Näkemys on rempseä, mutta ei aivan vailla pohjaa. On paljon esimerkkejä siitä, mitä työpaikoistaan pois potkitut ihmiset ovat saaneet aikaan. Oulussa on kaiken lisäksi kysymys pitkälle koulutetuista huippuammattilaista. Kun projektia aletaan viedä eteenpäin, on tärkeää, ettei siitä tule vain entisten nokialaisten reittiä yrittäjyyteen vaan väylä myös muista taustoista tuleville ihmisille.
Kalevan Lukijan sivulla esitettiin projektista jo epäilevä sivuhuomautus, jonka mukaan uuden liiketoiminnan aloittamisessa tärkeintä on yrittämisen polte. Välttämätöntä sekin on. Silti kenenkään ei tarvitse olla yrittäjä syntyessään, vaan sillekin uralle voi myös kasvaa ja oppia. Silloin voi olla tärkeää, että vauhtia antamassa on myös julkinen hallinto kuten Oulun kaupunki.
Kaupungin organisaatiolle asetetut paineet ovat kasvussa. Työllisyyden hoidossakin erilaisia malleja on Oulussa kaksi muutakin, toinen nuorisotyöttömyyteen, toinen rakennetyöttömyyteen liittyvä. Näidenkään ongelmien hoitoa ei pidä unohtaa uuden tärkeän hankkeen takia.