Oulun teatteri hakee uutta taiteellista johtajaa kutsumenettelyllä. Talon henkilökunta ja teatterin hallitus ovat yhteisvoimin rakentaneet teatterinjohtajan profiilia, millaista johtajaa haetaan. Kandidaattien nimiä saavat ehdottaa kaikki.
Toimitusjohtaja Tuija Hyppösen mukaan nimiä on tullut mukavasti. Keskusteluissa on vellonut kymmenkunta nimeä. On semmoisiakin, joita on ehdottanut useampi.
Johtajakuvioista ovat keskustelemassa Hyppösen kanssa teatterin hallituksen jäsen, näyttelijä Merja Pietilä.
Teatterin työntekijät on otettu vahvasti mukaan rekrytointiprosessiin. Miltä se tuntuu?
Pietilä: Kajaanin teatterilaiset ovat Pohjoisilla teatteripäivillä kertoneet, kuinka he ovat olleet tosi vahvasti mukana johtajaa valitsemassa. Me olemme huuli pyöreänä kuunnelleet, että ai, tuommoinenkin on mahdollista. Nyt olen urallani eka kertaa tällaisessa tilanteessa, että koko henkilökunta oikeasti saa osallistua. Teatterin hallituksen puolelta tuli pyyntö, koska olemme asiantuntijoita alallamme ja meillä on laajat verkostot. Heitetään ne vesille.
Hyppönen: Se on uutta Oulussa, että koko henkilökunta on mukana johtajahaussa, kutsumassa ja miettimässä johtajan profilointia. Meillä on vakituista väkeä noin sata: näyttämötekniikka, valo- ja äänitekniikka, kampaamo, puvusto, lavastamo, hallinto, myynti ja markkinointi, tuotantotiimi sekä taiteellinen henkilökunta. Hyvin monialainen ja ammattitaitoinen porukka. Näyttelijät ovat yleisölle näkyvin osa. Näyttelijöiden osuus henkilökunnasta on noin 20 prosenttia.
Millaista johtajaa Oulun teatteri hakee?
Pietilä: Etsimme näkemyksellistä, erinomaiset vuorovaikutus- ja henkilöjohtamistaidot omaavaa johtajaa, joka sitoutuu kanssamme teatterimme kehittämiseen. Nyt on kova toivo, että löydettäisiin timantti, koska tahtotila on niin yhteinen. Tämä on kyllä harvinaista.
Hyppönen: Mörököllijohtajien aika on ohi. Johtajan täytyy olla kuunteleva ja mahdollisimman paljon huomioida alaisia. Esimiehenä hänen tulee miettiä jokaisen työntekijän kohdalla, miten voi auttaa tätä henkilöä kukoistamaan. Tunneäly on hyvä taito omata. Tietenkin täytyy olla vastuu ja kyky tehdä päätöksiä paikassa kuin paikassa. Ei semmoinen ylhäältä alas vaan edestä johtaja.
Vaaditaanko johtajakandidaateilta aiempaa johtajakokemusta?
Pietilä: Tehtävässä menestyminen edellyttää teatteritaiteen maisterin tai muuta soveltuvaa alan koulutusta sekä vahvaa taidekentän tuntemusta sekä työkokemusta teatterialalta. Mutta olemme miettineet hallituksessa myöskin sitä, että jos kutsuttavalla ei ole johtajakokemusta, sen voi hankkia. On jätetty tässä alkuvaiheessa aika vapaaksi se, keitä kaikkia voidaan pyytää. Loppuvaiheessa nähdään, mihin painotus kääntyy.
Hyppönen: Johtajakokemusta ei ole laitettu kriteeriksi. Pätevöityminen ja osaamisen täydentäminen työn ohessa on mahdollista.
Minkälainen Oulun teatteri tahtoo olla?
Hyppönen: Tulevaisuuteen suuntautuva, avoin. Täytyy uudistua ja pysyä ajassa kiinni. Mietitään uusia vaihtoehtoja ja ratkaisuja ihan talonkin sisällä osastoittain, mitä voimme kehittää ja sillä tavalla mennä asioissa eteen päin.
Pietilä: Haluamme olla kansallisesti merkittävä teatteri, joka uskaltaa nousta puheenaiheeksi kurottamalla kohti uusia yleisöjä ja toimintatapoja. Oma olo taiteilijana on se, että ovet auki joka suuntaan. Teatterin tekemisen tapoja on niin monia. Toivon kehitystä meidän ensembleen: nuoria ohjaajia, uusia tuulia tekemisen tavassa ja esitysvalinnoissa. Mutta en tietenkään halua heittää vanhaa romukoppaan, luopua klassikoista.
Hyppönen: Se on tulevan taiteellisen johtajan harkittavissa ja mietittävissä, millaisen kombon hän tarvitsee tulevaan ohjelmistoon.
Löytyykö Suomesta teatteria, joka on onnistunut luomaan monipuolisen ja puhuttelevan ohjelmiston?
Pietilä: Kansallisteatteri tulee mieleen erittäin positiivisena esimerkkinä. Heillä on monipuolisesti kantaesityksiä ja kaikkea. Lisäksi he jalkautuvat Kiertuenäyttämön kautta. Sitä kohti!
Hyppönen: Kansallisteatteri on tietenkin vähän eri asemassa kuin me rahoituksen ja yleisöpohjan takia. Mutta aina pitää olla suuret tavoitteet, mihin tähdätään. Kyllähän me tätä ollaan sivuttu myös strategiakeskustelussa.
Voisiko ohjelmistovalinnasta tehdä moniäänisempää?
Pietilä: Kajaanin kaupunginteatterissa toimii taiteellinen jaos. Siihen on meilläkin ehdottomasti tahtotila. Ei se herranen aika ainakaan mitään pois vie. Idealaari on paljon isompi, kun on enemmän porukkaa mukana.
Hyppönen: Olen kokenut, että taiteellisella henkilökunnalla on tarve ja palo suorastaan tuoda omia ehdotuksia, vaikka lopullisen päätöksen tekisikin taiteellinen johtaja. Varmasti se kantaisi hedelmää.
Televisiosta tuttu julkkis vai ei?
Ohjaaja Raija-Sinikka Rantala hämmästelee Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liiton Meteli-lehdessä, että teattereissa tekee taiteellisia päätöksiä yhä useammin teatterinjohtaja, ”joka on nykyisin talon ainoa taiteellinen ammattilainen, jota varten ei ole olemassa korkeakoulutasoista tutkintoa”.
Rantalan artikkelin toinen piikki kohdistuu televisiosta tuttuihin julkkiksiin johtajina.
Haetaanko Oulun teatterin johtoon julkkista?
– Teatterin hallitus ajattelee, ettei ole oleellista, onko tuleva johtaja julkkis vai ei, näyttelijä Merja Pietilä toteaa.
– Minulla on semmoinen olo, ettei ole pelkoa, että joku lähtisi sooloilemaan jotain. Meillä on oikeasti yhteinen agenda. Ei ole ollut kädenvääntöä teatterin sisällä, millaista johtajaa halutaan. Ei ole ollut kädenvääntöä myöskään hallituksen kanssa. Luottamus teatterin hallituksen ja henkilökunnan välillä on molemminpuolinen.
Oulun teatteri työstää parhaillaan uutta strategiaa, joka ulottuu vuoteen 2026.
– Meillä on ollut henkilökunnan ja esimiesten kanssa hyvin hedelmälliset työpajat. On ollut ilo huomata, että meillä on yhteinen tahtotila ja kaikki puhaltavat samaan hiileen. Siihen on uuden johtajan hyvä tulla mukaan viemään strategiaa loppuun asti, toimitusjohtaja Tuija Hyppönen sanoo.
Johtaja valitaan määräajaksi
Uusi taiteellinen johtaja valitaan kutsumenettelyllä ja määräajaksi. Sopimus tehdään kahdeksi tai kolmeksi vuodeksi plus optiovuodet. Tai sopimuksen mukaan.
Johtajan valitsee ja kandidaatit haastattelee teatterin hallitus, johon kuuluvat Matti Karhula (puheenjohtaja), Sannamari Sala, Anna Rounaja, Karoliina Niemelä, Ari-Pekka Sirviö ja Merja Pietilä (näyttelijäyhdistyksen edustaja).
Nimiehdotukset lähetetään teatterin toimitusjohtaja Tuija Hyppöselle.
Teatterin hallituksen avuksi on koottu tiimi, johon kuuluvat näyttelijä Merja Pietilä, näyttelijä Mikko Korsulainen, tuottaja Sari Tanner ja dramaturgi Jukka Heinänen.
Johtajakandidaatit haastatellaan helmikuussa. Uusi teatterinjohtaja valitaan maaliskuussa.
Nykyinen taiteellinen johtaja Kari-Pekka Toivonen irtisanoutui 15.10.2018. Puolen vuoden irtisanomisaika päättyy huhtikuun puolivälissä.
Näin teatteri on profiloinut uutta johtajaa:
Taiteellinen näkemys ja monipuolinen ohjelmisto.
Erinomaiset vuorovaikutus- ja henkilöstöjohtamisen taidot.
Kykenevä rakentamaan verkostoja paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.
Avoin ote viestintään sekä talon ulko- että sisäpuolella.
Halua ja kykyä käydä keskustelua teatterin linjasta ja ohjelmistovalinnoista.
Pitää korkeatasoisen taiteen tekemisen aina toiminnan keskiössä.