Oulun kanta on edelleen se, että paras ratkaisu olisi saada aikaan yksi tiivis, iso Oulun seudun kunta, jossa palvelut voitaisiin hoitaa järkevänä kokonaisuutena. Sopiva maali olisi vuonna 2015.
Kaupunginjohtaja Matti Pennasen mielestä on kuitenkin turhaa käydä keskustelua mistään Suur-Oulusta, jossa mielikuvaksi jää, että Oulu väen väkisin haluaisi sitoa itseensä kaikki muut ja kasvaa aina vain suuremmaksi. "Siitä ei ole kysymys."
Oulu pärjäisi vallan hyvin itsekin ja moni oululainen saattaa jopa kysyä, miksi ihmeessä kaupungin kannattaa ottaa köyhempiä naapureita niskoilleen. Pennasen mukaan Oulun on kuitenkin pakko kantaa oma osansa yhteiskuntavastuusta eli siitä, miten Suomesta jatkossa huolehditaan. "Pienet kunnat ei kerta kaikkiaan tule selviämään yksin. "
Jos mikään ei muutu, köyhät kunnat joutuvat heikentämään palvelujaan ja nostamaan verojaan. "Seudun asukkaat eriarvoistuvat - sehän pitää jo nyt paikkansa."
Kovin todennäköiseltä Oulun tavoitteen toteutuminen ei kuitenkaan tällä hetkellä näytä.
Meneillään olevat Oulun seudun kunta- ja palvelurakenneneuvottelut ovat osoittaneet, etteivät naapurikunnat ole niin suureen muutokseen valmiita. Kaikki asettavat ensi sijaiseksi tavoitteeksi pysymisen itsenäisenä, joskin ovat kyllä valmiit eri asteiseen yhteistyöhön muiden kanssa.
Muutama on tosin valmis läheisempäänkin kanssakäymiseen. Neuvottelujen johtopäätöksiin tämä kirjattiin siten, että on mahdollista, että Yli-Ii ja pari muuta kuntaa päätyvät tekemään selvityksiä kuntaliitosmahdollisuuksista Oulun kanssa. Nuo pari muuta ovat Haukipudas ja Kiiminki.
Vaikka puitelain edellyttämän ja Oulun kannattaman ehjän kunta- ja palvelurakenteen syntyminen Oulun seudulle näyttää vaikealta, ollaan elinkeinojen yhteisestä kehittämisestä kuitenkin samaa mieltä. Yrityspalvelukeskuksen rinnalle ollaankin parhaillaan rakentamassa uutta konseptia Oulu Innovation Oy:n ympärille.
Yhtenä syynä kuntien nihkeyteen suoranaisiin kuntaliitoksiin on nykyinen valtionosuusjärjestelmä. "Joissakin kunnissa valtionosuuksista voi tulla jopa puolet tuloista", huomauttaa Pennanen.
Oulun neuvotteluissa todettiinkin, että jatko riippuu paljon Paras-hankeen valtionosuusuudistuksesta.
Uudistuksen viesti on, että palveluja järjestävässä kuntayksikössä pitäisi tulevaisuudessa olla vähintään 20 000 asukasta. Sen mukaan Oulun kaupungin ei ole pakko liittoutua kenenkään kanssa, mutta esimerkiksi Oulun seudun muiden kuntien pitäisi muodostaa yhteistoiminta-alueita. Kumppani voi olla yhtä hyvin Oulu tai jokin muu kunta.
"Yhdestä kunnasta tulee silloin keskuskunta ja sinne muodostuu samantyyppinen hallinnollinen elin kuin kuntayhtymässä. Edustajat valitaan demokraattisesti väestöpohjan suhteessa", selvittää Pennanen.
Yhteistoiminta-alueessa ei puhuta vielä kuntaliitoksesta, mutta tietynlainen valtuutus siinä annetaan. "Luottamushenkilöt joutuvat silloin miettimään, onko päätöksenteko ja raha samassa korissa. Nyt kuntayhtymiä on kritisoitu juuri siitä, että lähetetään vain rahapussi, mutta ei pystytä vaikuttamaan mitä saadaan."
Kunnallisen demokratian kohtalo jäi neuvotteluissa vähälle huomiolle. Jos kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistetään, jääkö kunnalle valtaa päättää korkeintaan veroprosentista, kunnan nimestä tai vaakunasta? "Hyvällä syyllä voi todella kysyä, mitä kuntien itsenäisyydestä silloin jää jäljelle?" myöntää Pennanen.
Lain mukaan jokaisella kunnalla on ensi elokuun loppuun mennessä oltava suunnitelma, miten se aikoo selvitä palvelujen järjestämisestä pitkällä tähtäyksellä.
Oulu on vetovastuussa neuvotteluissa, joita 11 seudun kuntaa parhaillaan käyvät. Tähän mennessä on käyty kahdenkeskinen kierros ja istuttu kerran yhteisen pöydän ääressä. Poliittisia päätöksiä asiasta ei vielä ole, mutta niiden vuoro on seuraavaksi. Kuntien hallitukset ja valtuustot vetävät omat linjanvetonsa maaliskuun loppuun mennessä.