Oulun Tarmoa liki neljännesvuosisadan johtanut Kaarlo Juhani Törmälä, 62, on urheilumies ja aatteen mies: vakaasti vasemmalla. Mutta äkkijyrkkä - suuntaan taikka toiseen - Törmälä ei ole. Itse hän kuvaa aatteellisuuttaan "joustavaksi", vaikka peruslinja on selvä: vasenta laitaa mennään ja punaväriä tunnustetaan.
Kun Törmälä valittiin ensimmäisen kerran Tarmon puheenjohtajaksi 1978, urheilun kenttä oli varsin toisennäköinen kuin tänään. Porvarillisen SVUL:n ja työväenaatteesta voimaa ammentavan TUL:n välillä oli kaivanto, jota yritettiin ainakin puheissa luoda umpeen tai ainakin madaltaa. Mutta rintaman molemmilla puolilla oli myös voimia, jotka mieluummin syvensivät ja levensivät kuilua kuin loivat sitä umpeen. Oulun Tarmossakaan ei katsottu moista "luokkasopuilua" suopein silmin.
"Luokkasopuilu on tässä ehkä hieman liian voimakas ilmaus, mutta kyllä meilläkin oli varsinkin vanhemmassa väessä jyrkkääkin vastustusta", Törmälä muistaa.
Talkooväki
äänesti jaloillaan
Suomalaisen urheilukentän uudelleenjärjestelyt näkyivät radikaalilla tavalla Tarmon toiminnassa. Varsinkin ajatus, että TUL lopettaa kilpaurheilun ja keskittyy lähinnä kansan- ja kuntoliikuntaan, oli tarmolaisille kuin isku vasten kasvoja. Seuralta, joka oli niittänyt mainetta niin koti- kuin ulkomaisillakin kilpakentillä, oltiin repimässä juurineen sen syömähampaat.
"Selvimmin tyytymättömyys purkautui vapaaehtoisen talkootyön liki täydellisenä lopahtamisena. Se vaikutti pitkän aikaa seuran toimintaan ja vaikuttaa ehkä jonkin verran vieläkin", Törmälä pohdiskelee.
Tänä päivänä TUL järjestää kilpailuja siinä missä muutkin. Myös liiton mestaruuskilpailut, nyt avoimina kaikille, kuuluvat ohjelmaan.
TUL:n ratkaisu jatkaa sittenkin omaa kilpailutoimintaa on Törmälän mukaan ainoa oikea; urheiluseurassa kuuluu urheilla ja kilpailla.
"Jos TUL olisi todella lopettanut kilpailutoiminnan, olisimme hukanneet valtavan määrän valmennustietoutta. Osa vetäjistä ja valmentajista olisi varmasti mennyt tietoineen ja taitoineen porvariseuroihin, mutta on varmasti paljon myös niitä, jotka olisivat heittäneet pyyhkeen kehään ilman työväen vaihtoehtoa."
Huiput siirtyvät
erikoisseuroihin
Kun yleisseurat ennen tarjosivat jaostojensa kautta harrastusmahdollisuuden hyvinkin monessa lajissa, varsinkin huiput hakeutuvat tänään yhä enemmän erikoisseuroihin. Tämän kehityksen myötä Tarmokin on menettänyt huippusuunnistajansa ja pääosan nyrkkeilijöistään. Takavuosina menetyksiä koettiin myös esimerkiksi jääpallossa ja jalkapallossa.
Puheenjohtaja Törmälä myöntää tuntevansa pienen piston rinnassaan, kun Tarmo menettää urheilijoita porvariseuroihin. Mutta niin aatteen mies kuin onkin, Törmälä ei usko, että pelkkä aatteen palo riittää sitomaan urheilijan seuraan.
"Varsinkin uudet lajit ovat meille haasteita sikälikin, että jos me emme pysty seuraamaan aikaa ja tarjoamaan harrastusmahdollisuuksia niille, jotka haluavat urheilla työväen urheiluseurassa, he hakeutuvat muualle."
Monilajisen seuran ongelmat kärjistyvät usein jaostojen väliseen rahanjakoon; me olemme hankkineet yhteiseen kassaan näin paljon, mutta saamme kuitenkin näin vähän. Tarmossa jaostojen välinen kissanhännänveto on ratkaistu siten, että kukin lajijaosto vastaa täysin itsenäisesti taloudestaan.
Tarmon ovet
auki kaikille
Vaikka Tarmo kyntääkin urheilun sarkaa vasemmalla, kaikki ovat tervetulleita seuraan; jäsenkirjaa ei kysellä - enää. Alkuvuosina Sos.dem. Nuorisoliiton Voimistelu- ja Urheiluseura Tarmoon ei sen sijaan ollut mitään asiaa ilman liiton jäsenkirjaa.
Sadassa vuodessa kuvio on pyörähtänyt liki päälaelleen. Tänä päivänä Tarmo tarjoaa työväenhenkisen vaihtoehdon kaikille sitä hakeville eikä edellytä sen kummempaa aatteellista sitoutumista jäsenkirjoista puhumattakaan.
Mutta puheenjohtaja Juhani Törmälä "aikaa seuratessaankin" haluaa pitää kirkkaana mielessään Oulun Tarmon työväenhenkisen taustan, ja hän näkisi mielellään, että seuran jäsenistö kaikkinensakin urheilemisen ja liikkumisen ohella tuntisi myös aatteen paloa rinnassaan.
Innokkaana urheilumiehenä Törmälä seuraa aktiivisesti niin kotimaisia kuin kansainvälisiäkin urheilutapahtumia.
"Kun TUL:n mies nousee korkeimmalle korokkeelle esimerkiksi SM-kisoissa, se lämmittää."
Törmälä toki iloitsee vilpittömästi silloinkin, kun suomalainen urheilija nousee kansainvälisissä suurkilpailuissa korkeimmalle korokkeelle ja siniristilippu vedetään keskimmäiseen salkoon Maamme-laulun kajahtaessa.
"Se on hieno hetki, mutta vielä pikkuisen hienompaa olisi, jos korkeimmalla korokkeella seisoisi oman liiton edustaja."
Oulun Tarmon 100-vuotisjuhla pidetään Pohjankartanon salissa tänään kello 15 alkaen. Tervehdysten vastaanotto kello 12.30 - 14.30.