Uutena osoituksena Oulun talousahdingosta kaupunginjohtaja Matti Pennanen löi maanantaina valtuuston eteen ehdotuksensa tuloveroprosentin nostosta. Pennasen lukema on 0,75 prosenttiyksikköä.
Vaikka talouskriisi iskee Oulua lujaa, veroprosentin korotuksella on rajansa. Pennasen esitys on vähintäänkin äärirajalla, sillä se voi vaikuttaa kaupunkilaisten kulutuskäyttäytymiseen. Tämän dynamiikan heikko ymmärrys näkyi etenkin siinä valtuustosta esiin heitetyssä ajatuksessa, että veroprosenttia nostettaisiinkin peräti 1,25 prosenttiyksikköä.
Harva kunta on saanut menetettyä vaurauttaan takaisin veroja ylen määrin kiristämällä. Kerran nostettua veroprosenttia ei myöskään juuri koskaan ole laskettu aikojen jo kohennuttua.
On ilmeistä, että jonkinlainen veroprosentin korotus tulee. Mutta kuten kaupunginjohtaja Pennanen totesi itsekin, verotuksen kiristys, maksujen nostot eikä palvelumalli 2020:n toteutuskaan vielä pelasta. Tarvitaan lisää nopeita toimia.
Niitä investointeja, jotka ovat siirrettävissä, pitää siirtää, sillä kaupungin velkamääräennusteet ovat kauhistuttavia. Kun viiden vuoden irtisanomissuoja estää hallinnon järkevän kevennyksen, uuden väen palkkaaminen lähtevän tilalle on pantava jäihin. Myös kunnan työntekijöiden lomautukset on otettava keinovalikoimaan.
Talousahdingon on väitetty johtuvan kuntaliitoksesta. Ajatus on populismia. Oulun ovat suistaneet ahdinkoon ennen kaikkea yleinen talouskriisi ja Nokian vaikeudet. Kun 2001 yhteisöverotulot olivat nykyrahassa 115 miljoonaa euroa ja ensi vuodelle ennustetut runsaat 20 miljoonaa euroa, siinä vauhdissa vapisee vauraskin kunta.