Jean Sibeliuksen lempilaulajattarelle Ida Ekmanille omistamat nuotit, joita on viimeiset vuodet säilytetty oululaisessa pankkiholvissa, ovat asiantuntijoiden mukaan ehdottomasti aidot.
Nuottien omistaja kertoi 27.6. Kalevassa pohtivansa neljän yksinlaulun käsikirjoituksen tulevaa kohtaloa ja antoi ymmärtää olevansa halukas jopa luopumaan niistä sekä toivovansa, että ne jäävät Suomeen.Tämä toive toteutuukin melko varmasti, sillä säädökset kulttuuriesineiden maastaviennistä estävät näiden nuottien myynnin ulkomaille.
Tällä hetkellä oululaisomistuksessa olevista alkuperäisnuoteista on kiinnostunut ainakin Turussa sijaitseva Sibelius-museo. Arvohuutokauppojen käsitystä heijastanee lausunto, joka tuli Bukowskilta: "Sensaatiomainen juttu - jos huutokauppaa ajattelee, niin isoon ääneen se saataisiin aikaan!"
Oululaisen musiikki- ja museoalan edustajat eivät välttämättä vaadi ns. Ekman-nuotteja jäämään täkäläisiin kokoelmiin vaan kallistuvat siihen näkökantaan, että Sibelius-museo voisi olla nuoteille hyvä koti, koska siellä nuotit olisivat tutkijoiden käytössä.
Haaveena kuitenkin on, että nuottien mahdollisesti siirtyessä Sibelius-museoon voitaisiin Oulussa järjestää konsertti, jossa vaikkapa Helena Juntunen saataisiin laulamaan kaikki alkuperäisnuoteissa olevat neljä laulua. Ne ovat Flickan kom ifrån sin älsklings möte, Var det endröm, Vilse ja Våren flyktar hastigt.
Jos oletettu luovutustilaisuus pidettäisiin ensi vuoden puolella, niin kaavailtu on, että samalla voitaisiin viettää J.J.Wecksellin sanoihin sävelletyn Var det en dröm - laulun levytyksen 100-vuotisjuhlia. Ida Ekman levytti tuon laulun 1904 ja sitä ennen hän oli kantaesittänyt sen. Varmasti tuo levykin olisi antoisaa kuunneltavaa samassa yhteydessä.
Ongelmana
käypä hinta
Suomessa ei tällä hetkellä kukaan pysty suoralta kädeltä sanomaan, paljonko Sibeliuksen alkuperäisnuoteista pitäisi maksaa.
Sibelius-museon johtaja, professori Pirkko Moisala sanoo, että heidän museoonsa on vuonna 1996 ostettu yhdet Sibeliuksen nuotit ja hinta on ollut huomattava. Paljonko on maksettu, sitä hän ei suoraan sano.
Maria Ekman Bukowski-Hörhammerilta nauraa kesken arviointia mahdollisesta sukulaisuudestaan Ida Ekmaniin, jolle nuotit on omistettu: "Kaikki Ekmanithan ovat sukua toisilleen!"
Ekmanin arvioiden mukaan Sibeliuksen alkuperäisnuottien hinta voi olla ihan mitä vain, koska meillä Suomessa ei tällaisia ole myyty. Mutta jos lähtöhinta olisi pakko määritellä määritellä, niin se voisi olla kappaleelta 2000 euroa. Millä ne sitten myytäisiin, on eri asia. Maailmalla on myyty eri säveltäjien alkuperäisnuotteja 500 punnasta 100 000 puntaan, hän tietää.
Suomessa on myyty Oskar Merikannon jäähyväiskiertueelta yksisivuinen alkuperäispaperi vuodelta 1920 niin, että lähtöhinta oli 350 - 400 euroa ja se myytiin 550 eurolla. Ekman luettelee euroiksi muutettuna Sibelius-esineistön myyntihintoja: Saksassa on myyty Sibeliuksen signeeraama valokuva 500 eurolla, kaksi päivättyä kirjettä yhteensä 400 eurolla, yksi yhden sivun kirje noin 500 eurolla ja Sibeliuksen visiittikortti 250 eurolla.
Oululaiskokoelma muodosti kolmanneksen
Alunperin saman suvun hallussa oli Ida Ekmanille omistettuja nuotteja täysi tusina. Noin 50 vuotta sitten ne perinnönjaossa jaettiin kolmeen osaan, joista osa meni Tukholmaan, osa Helsingin kautta myyntiin Lontooseen Sothebylle, yksi osa jäi oululaisomistukseen.
Tämän hetken keskeinen Sibelius-tutkija Fabian Dahlström, joka juuri on saanut valmiiksi uuden 817-sivuisen teoksensa, JeanSibelius.Thematisch-bibliographises Verzeichnis seiner Werke, käsikirjoituksen ja päässyt siinä hyödyntämään Oulussa esiin tulleita nuotteja, olettaa Ekmanin pojan Karl Ekman nuoremman aikanaan myyneen ne suvulle, johon nuottien oululainen nykyomistaja kuuluu. Tämän hän perustaa 34 vuoden takaiseen Hufvudstadbladetin tekstiin, jossa kerrotaan Idan alkoholistipojan olleen myyjänä.
Dahlström katsoo, että Ekman-palapeli alkaa olla pääpiirteittäin selvillä, sillä Tukholmasta, Statens musikbibliotekistä löytyvät yhdet Sibeliuksen Ekmanille omistamat nuotit (Demanten på marssnön) ja Sibelius-museosta yhdet, Svarta rosor. Lontoosta ovat Sothebyn kautta kulkeutuneet Amerikkaan Yalen yliopistoon Soluppgång sekä piano- että orkesterisäestyksenä, Harpolekaren ochhans son, Jag ville, jag vore ja Erloschen.
"Varmasti on muutakin, mutta varmoja tietoja ei ole", emeritusprofessori Fabian Dahlström sanoo.
Hän on selvittänyt myös sitä, kenen käsialaa on Flickan kom -nuottien puhtaaksikirjoitettu teksti, koska se ei ole Jean Sibeliuksen omaa. "Näyttää kyllä siltä, että teksti on Ainon (=Sibelius) kirjoittama, mikä ei ole tavatonta."