Suomen kuntien päättäjät haluavat tiivistää seutukunnallista yhteistyötä. Oulun seudulla yhteistyöhön suhtaudutaan kuitenkin aikaisempaa kielteisemmin. Odotukset ovat olleet viimeksi yhtä alhaalla vuonna 1991. Tulokset käyvät ilmi uusimmasta sisäasiainministeriön ja Suomen kuntaliiton aluebarometristä.
Muualla Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa yhteistyöodotukset ovat korkealla. Seutukunnallisen yhteistyön edelläkävijänä pidetty Oulun seutu muodostaa selkeän poikkeuksen koko maassa. Mielipideilmaston muuttuminen voi hankaloittaa selkeästi tulevien hankkeiden toteutumista. Ongelman syitä on etsittävä nykyisestä seutuyhteistyöstä.
Seutuyhteistyön tunnetuin esimerkki on Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä (OSAKK). Kevään aikana ristiriitoja muodosti suunnitelma siirtää luonnonvara-alan koulutus Kempeleestä Muhokselle. Tilanne on yhä auki, ja selvitykset valmistuvat elokuun loppuun mennessä.
OSAKK tulehdutti kuntien välejä
Seutuvaltuuston puheenjohtajana toimiva Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti Pikkarainen (kesk.) painottaa eroa seutuvaltuuston ja mieliä kiihdyttäneen Osakkin välillä.
"Osakk on itsellinen toimija eikä kuulu peruspalveluja tuottavan seutuyhteistyön alaisuuteen, mutta sen ongelmat ovat heijastuneet myös seutukunnan dynamiikkaan. Ongelma on tarkoitus purkaa läpikotaisin", Pikkarainen vakuuttaa.
Pikkarainen mainitsee seutuyhteistyön kiistattomina saavutuksina Oulun seudun yleiskaavan vuodelle 2020 sekä viime viikolla yksimielisesti hyväksytyn palvelustrategian. Seutuvaltuuston sisällä vallitsee hänen mukaansa eteenpäinkatsova henki. Hyvää yhteistyötä ei olla vetämässä "vessasta alas".
Oulunsalon kunnanjohtaja Tuomo Räihä kokee, että Osakkin tapauksessa päätöksistä olisi pitänyt neuvotella enemmän. Nyt prosessi hoitui niin, että Oulu neuvotteli lähinnä itsensä kanssa. Räihä näkee seutuyhteistyön tulleen kuitenkin luonnolliseen vaiheeseen.
"Kohteliaisuusvaiheessa, samoin kuin strategiavaiheessa, yhteistyö on helppoa, mutta konkretiaan siirryttäessä homma vaikeutuu. Silloin on punnittava onnistuuko hanke vai ei. Päätöksenteon olisi sitouduttava selkeämmin politiikkaan", Räihä kommentoi.
Oululla yhteistyön avaimet
Oululla on seutuyhteistyössä kiistaton vetoasema kokonsa ja resurssiensa puolesta.
Räihän mielestä seutuyhteistyön ongelmat ovat ravistelleet Oulun lähikuntia. "Oulu vastaa yhteistyön onnistumisesta. Se voi yksin pitää sitä pystyssä tai kaataa sen." Räihä antaisikin muille kunnille veto-oikeuden päätöksiin. Oulu vastaan muut -asetelman syntymistä hän ei pidä todennäköisenä.
Seutuvaltuuston puheenjohtaja Pikkarainen huomauttaa, että Oulu tuli naapureitaan vastaan seutuvaltuuston paikkoja jaettaessa. "Oulu luopui kuudesta sille kuuluneesta paikasta, jotta muiden kuntien edustajia saatiin tasapuolisesti mukaan."
Oulu-vastaisuutta Pikkarainen ei ole huomannut, ongelmana on hänen mukaansa yleinen vääntö, jossa kaikilla kunnilla on oma näkemyksensä. Viimeisimpänä esimerkkinä hän mainitsee yleiskaavan, jonka teko vaati työtä ja aikaa.
Haukiputaan kunnanjohtaja Pasi Vallivaara ei kiellä ristiriitojen vaikutusta ilmapiirin huononemiseen. Käynnissä oleviin kiistoihin ei hänen mukaansa löydy kuitenkaan rationaalista syytä, vaan kyseessä ovat vanhat jännitteet. "Lähestyvillä kunnallisvaaleilla voi olla myös vaikutusta", Vallivaara uskoo.
Kunnilla oikeus
jäädä sivuun
Yhteistyön kustannukset ovat synnyttäneet arvottavaa keskustelua. Viimeksi näin kävi vuoden alusta voimaan tulleen alueellisen pelastuslaitoksen tapauksessa.
"Alueellinen pelastuslaitos saattoi olla pettymys. Meillä esimerkiksi huomattiin, että toiminta käy nykyään kalliimmaksi kuin aikaisemmin", Vallivaara toteaa.
Vaikka yhteistyö ei kaikissa tapauksissa tuo pelkkiä säästöjä, yhteistyön kannattavuudesta pidemmällä tähtäimellä ollaan samaa mieltä.
Yhteistyösopimuksessa jokaiselle kunnalle on annettu myös mahdollisuus jättäytyä yhteistyön ulkopuolelle. Oulunsalon kunnanjohtajan Tuomo Räihän mielestä kuntien poisjäänti murentaa yhteistyötä ja tekee toiminnasta monimutkaista. Vallivaara ei näe asiaa yhtä mustavalkoisena.
"Yhteistyö ei ole pakottamista, vaan välttämätöntä toimintaa jolla tavoitellaan veronmaksajien etua ja palvelujen säilyttämistä. Rahojen loppuessa järki lisääntyy."
Yhteistyösopimukseen on kirjattu kunnille oikeus jättäytyä myös toimintojen ulkopuolelle. "Aloitteiden vieminen eteenpäin kuntien valtuustoissa olisi helpompaa, mikäli taustat selvitettäisiin kunnolla jo suunnitteluvaiheessa. Tiukan rahatilanteen takia onkin laskettava tarkkaan, kannattaako hankkeisiin lähteä mukaan", Vallivaara perustelee.
Seuraavaksi seutuvaltuusto päättää ympäristöpalveluiden järjestämisestä ja Yli-Kiiminkiin suunnitellusta moottoriurheilukeskuksesta.