Kimmo Kuismasen väitöskirja "Ilmastotietoinen arkkitehtuuri - suunnittelu ja tuulitestaus muuttuvassa ilmastossa" tarkastetaan 28.11. kello 12.00 Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolla, Apajan salissa (Aleksanterinkatu 4-6).
"Tällä hetkellä Oulun seutu on varoittava esimerkki hajanaisesta yhdyskuntarakenteesta", määrittelee arkkitehti Kimmo Kuismanen. Puhe on ilmastonmuutoksen torjunnasta, jossa paikallisesti tärkein vaikuttava asia on Kuismasen mukaan yhdyskuntasuunnittelu. Ja siinä Oulun seudulla ei ole siis kehumista.
"Seutuyhteistyötä on tehty varmaan 30 vuotta, ja tuloksena on yleiskaavallisesti Suomen huonoin seutukunta", väittää ilmastotietoisesta arkkitehtuurista perjantaina väittelevä Kuismanen.
"Koko seudun yleiskaava pitäisi uusia, ja lähtökohtana olisi oltava julkisen liikenteen reitit, eivätkä erilliset kunnat. Myös kauppakeskusten sijoittelu tulisi miettiä uusiksi", Kuismanen linjaa. Tämä ei Kuismasen mukaan onnistu ilman isoja kuntaliitoksia.
Uusi yleiskaava on tietysti vasta alku. "Se antaa ohjeet asemakaavoitukselle, jossa täytyisi pyrkiä rakentamaan tiiviisti ja jättämään isoja luonnon alueita", Kuismanen kertoo. Ilmastonmuutos pitäisi kaavoituksessa ottaa huomioon monin tavoin.
Suurten sademäärien ennustetaan lisääntyvän, ja asemakaavoituksessa tähän voi varautua rakentamalla veden varastointiin painanteita tai imeytysalueita. Näin kaikki vesi ei valuisi heti viemäriverkkoihin, jotka ovat alimitoitettuja rankkasateille. Puistot ja metsät olisivat luontaisia imeytysalueita.
Tuulisuus lisääntyy, mutta sen vaikutusta voi vähentää esimerkiksi rakennuksien ryhmittelyllä ja tuulensuojaistutuksilla.
Huomiota pitäisi kiinnittää myös jo olemassa olevaan rakennuskantaan. "Pienikin tuulen lisäys rasittaa suuresti kattorakenteita, ja suurin osa nykyisistä katoista on vaaravyöhykkeellä", Kuismanen havainnollistaa.
Kosteuden lisääntyessä myös korroosio lisääntyy, jolloin kattokiinnikkeet altistuvat syöpymiselle. Kuismasen mukaan valtakunnallinen kattojen tarkistus- ja vahvistamisohjelma olisikin tarpeen.