Rinteen hallitus on ohjelmassaan sitoutunut tekemään Suomesta hiilineutraalin vuoteen 2035 mennessä. Liikenteen päästöistä on tavoitteena leikata 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Noin puolet liikenteen päästöistä Suomessa syntyy yksityisautoilusta. Kaupunkiseuduilla henkilöliikenteen päästöistä suurin osa syntyy 5–50 kilometrin matkoilla.
Myös Oulun seudulla iso osa päästöistä syntyy yksityisautoilusta. Alueella onkin satsattu viime vuosina näkyvästi kävely- ja pyöräilybaanoihin, ja hyvä niin. Itse henkilöliikenteen päästöongelmaa ne eivät kuitenkaan ratkaise.
Kaupunkiseudulla lähes 90 prosenttia pyörämatkoista tehdään alle viiden kilometrin matkoilla. Uusia ratkaisuja tarvitaankin tuolle yli viiden kilometrin matkalle. Lenkkarit tai polkupyörä eivät siihen riitä.
Henkilöliikennetutkimusten mukaan Oulussa joukkoliikennettä käytetään vähemmän kuin esimerkiksi Turun ja Tampereen seuduilla: autolla pääsee yksinkertaisesti helpommin ja nopeammin töihin ja kauppoihin kuin bussilla.
Liikennejärjestelmämme on rakennettu liiaksi yhden kortin, autoilun, varaan. Tarvitsemme lisää vaihtoehtoja. Bussiliikenteen rinnalle tulee nostaa raideliikenne, ratahan meillä jo on.
Tehtyjen selvitysten perusteella Oulun seudulla olisi kysyntää lähijunalle. Juna mahtuisi liikennöimään jo nykyiselle radalle tunnin vuorovälein esimerkiksi välillä Liminka–Ii.
Toimivan lähijunaliikenteen edellytys on maankäytön tiivistäminen asema-alueiden ympäristössä. Kilometrin säteellä esimerkiksi Ii, Ritaharjun, Linnanmaan, Keskustan, Limingantullin, Kaakkurin, Kempeleen ja Limingan sekä Muhoksen mahdollisista asemapaikoista asuu lähes 45 000 ihmistä ja työskentelee reilut 32 000 ihmistä.
Pyörällä lähijunaan pääsisi toki kauempaakin, ja kolmen kilometrin säteellä lähijunan vaikutusalueesta asuu jo 160 000 ihmistä.
Sujuvat ja monipuoliset liikenneyhteydet ovat keskeinen osa alueen elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Oulun seutu kasvaa tilastokeskuksen ennusteiden mukaan vuoteen 2040 mennessä vajaalla kahdellakymmenellätuhannella asukkaalla. Jos tästä määrästä 80 prosenttia ohjataan maankäytöllä kilometrin etäisyydelle asemista, lähijunan käyttäjävolyymi vahvistuisi noin 40 prosenttia kahdessakymmenessä vuodessa. Potentiaalia siis on, jos vain on tahtoa.
Tampere linjasi vastikään, että lähijunaliikenne on osa sen tulevaisuuden liikenneratkaisuja ja päätti jatkaa alueen kaikkien lähijuna-asemien kehittämistä. Oulun seutu voisi seurata Tampereen esimerkkiä ja kehittää lähijunaliikenteestä keskeisen osan kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmää.
On selvää, että tämä skenaario vaatii aikaa, suunnittelua ja rahaa, mutta ennen kaikkea se vaatii tahtoa. Kun raideliikenne nähdään mahdollisuutena, se ohjaa paitsi seudun kehittämistä myös kuntien maankäyttöä, kaavoitusta ja rakentamista.
On siis kyse isosta strategisesta linjavalinnasta. Lähtökohdat ovat hyvät, sillä tiivistyvä ja eri kulkutapamuotoja tukeva taajamarakenne on seudun kuntien tahtotila jo nyt.
Tuomas Lohi
Kempeleen kunnanjohtaja
Pekka Rajala
Limingan kunnanjohtaja
Ari Alatossava
Iin kunnanjohtaja
Jukka Syvävirta
Muhoksen kunnanjohtaja
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.