Pohjois-Pohjanmaan ikäpyramidi on ihanteellinen. Se kertoo että, seudulla riittää väkeä sopivasti kaikkiin ikäluokkiin ja työikäisiä on tarpeeksi myös tulevaisuudessa. Muualla maassa tilanne on toinen. Vain rajuja muuttovoittoja kirjaavalla Uudellamaalla väestörakenteen kehitys on yhtä suotuisa.
Väestön ikääntymisestä ollaan maan johdossa aidosti huolissaan. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) on patistellut suomalaisia tekemään enemmän lapsia, ettei kansakunta ukkoudu ja akkaudu. Syntyvyys onkin huolestuttavassa alamäessä. Vielä runsas kymmenen vuotta sitten maahan syntyi lapsia vuodessa noin 67 000, viime vuonna näki päivänvalon enää 55 000 uutta suomalaista.
Syntyvyyden alhaisuudella on ikävä kohtalonyhteys Suomea uhkaavaan työvoimapulaan. Valtiovalta aikoo sen johdosta löysentää ulkomaalaisten työlupakäytäntöjä, että kriisialoille saataisiin riittävästi työväkeä. Esitys asiasta menee Helsingin Sanomien mukaan eduskunnan käsiteltäväksi jo syksyllä.
Työvoimapulasta kärsivät muun muassa rakennus-, siivous- ja kiinteistönhuoltoala lähinnä eteläisessä Suomessa. Lakiesityksen mukaan työluvan voi jatkossa saada tietylle alalle, kun se on nykyisin työnantajakohtainen. Voimaan lain on määrä tulla ensi toukokuussa.
Pohjois-Pohjanmaalla eletään erilaisessa todellisuudessa, maakuntajohtaja Pentti Lampinen iloitsee.
"Syntyvyys on alueella maan huippuluokkaa. Se on pelastanut maakunnan toistaiseksi. Koko maata ajatellen se ei tietenkään riitä. Perhepoliittisia toimia tarvitaan tilanteen korjaamiseksi myös muualla", hän korostaa.
Lampinen viittaa muun muassa lapsiperheiden tukiin, jotka laskivat merkittävästi 1990-luvun lamavuosina ja joita ei vieläkään ole saatettu lamaa edeltävälle tasolle.
"Se ei tosin ole ainoa syy vaan kyse on monien tekijöiden summasta. Perhepolitiikan tila näkyy kuitenkin varmasti luvuissa", Lampinen arvioi.
Terve
väestöpohja
Riittävä syntyvyys ja sen mukanaan tuoma hyvä väestörakenne pitävät myös paljon puhutun työvoimapulan vielä kaukana Pohjois-Pohjanmaalta.
"Meillä syntyy ihmisiä paljon enemmän kuin heitä kuolee. Terve väestöpohja on yritystoiminnalle suuri valtti. Käytännössä melkeinpä kaikille aloille riittää meillä väkeä", Lampinen toteaa.
Lampisen mukaan Pohjois-Pohjanmaalla vain huipputekniikan yritykset tarvitsevat ulkomaisia erikoisosaajia.
Lampinen huomauttaa, että työvoimapulasta on puhuttu aiemminkin, muun muassa 1970-luvulla. Kyseisiä arvioita seuranneet laskusuhdanteet ovat kuitenkin kääntäneet tilanteen päinvastaiseksi.
"Nytkin työttömyysaste on korkea ja työvoimareservi suuri."
Koulutusrakenne
kohdalleen
Jotta tilanne ei Pohjois-Pohjanmaallakaan huononisi, perhepolitiikka olisi Lampisen mielestä saatettava kuntoon. Toinen ainakin osittaista remonttia vaativa, yritystoiminnan ja työllisyyden kannalta merkittävä tekijä on koulutus, joka pitäisi saattaa paremmin vastaamaan työvoiman kysyntää, Lampinen huolehtii.
"Takavuosien IT-huuma vinoutti koulutustilannetta. Nyt alkaa olla pulaa esimerkiksi sähkö- ja putkimiehistä sekä muurareista. Vanhoja perinteisiä ammatteja pitää nostaa uudelleen esille ja ammattiosaaminen nostaa taas arvoonsa."
Koko Pohjois-Suomen tilanne ei ole yhtä lohdullinen kuin Pohjois-Pohjanmaalla.
Yli puolessa pohjoisen kunnista ihmisiä syntyy vähemmän kuin kuolee. Siinä missä Oulunsalossa syntyneitä oli kuolleisiin verrattuna yhdeksän kertaa ja Oulussakin kaksi kertaa enemmän, esimerkiksi Kainuussa Ristijärvellä kuolleiden määrä oli viime vuonna 3,5 kertainen syntyneisiin nähden.
Useimmat negatiivisen kehityksen kunnat ovat pohjoisessa pieniä, mutta valtakunnan tasolla joukosta löytyy myös isoja kaupunkeja, muun muassa Turku, Kotka, Pori ja Kemi.
Tilastokeskuksen mukaan koko maassa tilanne tilanne kääntyy negatiiviseksi vuonna 2016, jolloin kuolleita on enemmän kun syntyviä.