Teknologian jälkeen Oulun seuraava ihme saattaa nousta kulttuurista ja vireästä taidekentästä. Ihme ei tosin synny ihmettelemällä, vaan yhteistyöllä.
Oulun kulttuuriasian keskuksen kehityspäälliköiden Samu Forsblomin ja Olli Rantalan mukaan kulttuuriväen ja elinkeinoelämän välisten saumojen tulisi olla tiiviit ja tasapuoliset. Keskeinen haaste on luoda umpeen kulttuurilaitosten ja vapaan kentän välistä kuilua.
Kaleva kokosi kysymyksiä, joihin Forsblom ja Rantala vastaavat. Kaksikko otti Oulun kulttuuriasian kehitystehtävät vastaan vuoden alussa.
1. Paljon puhutaan luovasta taloudesta. Eikö ole olemassa vaara, että liikemiehet jyräävät taidealan osaajat?
Luovaan talouteen sisältyy paljon mahdollisuuksia, joita Oulussa edistää mm. Oulunseutu yrityspalvelut.
Luovasta taloudesta on tullut eräänlainen mantra, jota käytetään usein myös siihen soveltumattomiin tarkoituksiin. On hyvä, että kulttuurista etsitään uudenlaisia toiminta- ja rahoitusmalleja sekä kaupallisia ulottuvuuksia. Täytyy kuitenkin muistaa, että alallamme on edelleen suurin osa toimintaa, jolla ei tule olemaan kaupallista potentiaalia. Erityisesti tämän voittoa tavoittelemattoman kulttuurin toimintaedellytyksien parantaminen on edelleen kulttuuritoimen keskeinen tehtävä.
2. Kummassa Oulussa nyt tapahtuu mielenkiintoista: taidelaitoksissa vai niin kutsutulla vapaalla kentällä? Antakaa esimerkkejä!
Oululaisessa kulttuurissa on nyt tekemisen meininki! Vapaan kentän puolella on useita toimijoita, joilla on suuri kehityspotentiaali. Qstock, Elojazz, Juhlateltta, Uuden musiikin lokakuu ja Taiteiden yö ovat esimerkkejä viime vuosien menestystarinoista. Laitoksissa mm. Taidemuseossa ja kulttuuritalo Valveessa on tehty uutta luovaa toimintaa viime aikoina. Tulevaisuudessa keskeisin haaste on häivyttää laitosten ja vapaan kentän kahtiajakoa tehostamalla laitosten ja vapaan kentän yhteistyötä.
3. Miten oululainen kulttuuriosaaminen saadaan voimakkaammin näkyviin valtakunnantasolla?
Kulttuuri tulee nostaa keskeiseksi viestiksi teknologian rinnalle, kun Oulua markkinoidaan valtakunnallisesti mm. asuin -- ja matkailukaupunkina. Valtakunnallisen näkyvyyden lisäksi nostaisin esiin alueena Pohjoisimman Euroopan. Erityisesti näkyminen Pohjois-Ruotsin alueella on suuri mahdollisuus saavuttaa uusia yleisövirtoja Ouluun. Esimerkiksi Luulajasta olisi lyhyt matka tulla katsomaan ruotsalaista suosikkiyhtyettä Bo Kaspers Orkestraa elokuussa Oulun Elojazzeille.
4. Miltä näyttää Oulun seudun kulttuurielämä viiden vuoden kuluttua? Mitä laitoksia täällä on, ovatko itsenäisille toimijoille millaiset tilat, tajuavatko päättäjät kulttuurin arvon nykyistä paremmin?
Toivottavasti Oulussa on silloin uusia tilaratkaisuja erityisesti ulkoilmatapahtumille ja luovien alojen toimijoille. Oulu on nostanut profiiliaan tapahtumakaupunkina ja tukee entistä enemmän kulttuurista moninaisuutta. Tämä kaikki tarvitsee luonnollisesti vahvan tahtotilan ja uusia resursseja onnistuakseen. Juuri nyt on tietysti huono aika rahoituksen kasvulle, mutta toivotaan että talouden notkahdus ei olisi pitkä.
5. Miten aiotte hoitaa tulevaisuudessa oululaisten bändien treenikämppätilanteen, joka on menossa vaikeaksi Hiukkavaaran tilojen mennessä muuhun käyttöön?
Oululainen rokki voi olla kuitenkin tulevaisuudessa kulttuuriväkeä työllistävä vientituote. (esimerkkeinä Nightwish, HIM, Rasmus). Hiukkavaaran tilojen suhteen en olisi vielä huolissani. Hiukkavaaran alue tulee kehittymään paljon tulevina vuosina, jolloin alueella jo toimineet toimijat (yritykset, yhdistykset ja yksityiset mm. bändit) tullaan varmasti huomioimaan suunnitelmissa. Oululainen rock-osaaminen on toivottavasti yksi tulevaisuuden vientituote, joka työllistää ja luo Oululle positiivista imagoa.
6. Löytyisikö mitään mahdollisuutta koota täkäläinen tilkkutäkkiä muistuttava tapahtumien suma saman otsikon alle, tyyliin Helsingin juhlaviikot. Nyt on limittäin ja lomittain erilaista tapahtumaa ja menoa.
Esitetty idea Helsingin juhlaviikkojen tyylisestä tapahtumasta ei ole uusi. Tätä ideaa on Oulussa pyrkinyt edistämään muutama yhdistys ja vuosi sitten uudelleen päivän valon nähnyt Oulun Taiteiden Yö.
Tapahtumien sumaongelman ydin lienee puutteellisuus tiedotuksessa ja resurssien keskittämisessä, johon Oulun kulttuuritoimessa luodaan tällä hetkellä ratkaisuja. Kehittämällä ja tarjoamalla yhtenäistä viestintää ja tapahtumainfrastruktuuria voidaan tapahtumien sumaa purkaa. Kulttuuriasiainkeskus tulee kehittämään kulttuuriviestintää keskittymällä ensin uusien www-sivujen toteuttamiseen.
Uusien sivujen kautta tulemme tarjoamaan yhden osoitteen, josta löytyy mm. ajankohtaista tietoa kulttuuritapahtumista, seudullinen tapahtumakalenteri ja seudun kulttuuritoimijoiden yhteystietorekisteri. Uudistuksilla pyrimme vastaamaan siihen kysyntään mikä on tullut kulttuuritoimijoilta. Samalla pyrimme tarjoamaan niin houkuttelevan palvelun, josta kaikki Oulun seudun ihmiset löytävät tiedon mitä, missä ja milloin seudulla tapahtuu.
7. Onko mielessänne rahoitusmalleja kulttuurillisten sisältöjen kehittämiseen? ( Kulttuurin kehittämistuki, innovaatiotuki. Siis tapauksissa jolloin ei tarvita taloja tai tiloja vaan tekijälle tai tekijäryhmälle AIKAA suunnitella ja kehittää teosta, olisi se sitten musiikkia, elokuvaa, kirjallisuutta, tanssia, kuvataidetta tai pelimaailmaa edustava juttu. Monissa tapauksissa myös lyhyille 1-3 kk:n apurahoille olisi varmasti käyttöä ja innovaatiovaikutus arvaamaton.)
Apurahojen jakoperiaatteita ja eri apurahalajeja tullaan tulevaisuudessa tarkastelemaan ja toivottavasti tämän työn seurauksena voidaan paremmin vastata toimijoiden tarpeisiin. Tulemme tekemään yhteistyötä muiden tahojen kanssa, jotka jakavat mm. taiteilijoiden työskentelyapurahoja. Toivottavasti kehitämme yhteistyössä sellaisen mallin, joka tekee monimuotoisin kulttuurituotannon mahdolliseksi. Jaettavien apurahojen niukkuus ei valitettavasti tee tehtävää helpoksi. Tästä syystä pyrimme löytämään kulttuurille uusia rahoitus- ja yhteistyömuotoja niin liike-elämän kuin julkishallinnon voimavaroja hyödyntäen.
8. Miten taiteilijat ja esimerkiksi elinkeinoelämä saadaan saman katon alle yhdistelemään ideoita ja luomaan jotakin yllättävää?
Sisällöntuottajilla on äärettömät mahdollisuudet tarjota elinkeinoelämälle uusia ideoita. Vain luovuus ja ideoiden konseptointi toimivaksi yhteistyöksi ovat rajana uuden ja yllättävän kehittämiselle. Esimerkkinä toimivasta ratkaisusta on Suomessa mm. Helsingin Jääpuisto, jossa luistelukenttä on sijoitettu keskeiselle paikalle kaupungin ytimeen. Kentän yhteyteen on rakennettu ravintola ja esiintymislava. Tämä kokonaisuus on konseptoitu toimivaksi yhteistoiminta-alueeksi, jossa yritysmaailma on näkyvästi esillä; paikalliset taiteilijat saavat esiintymismahdollisuuden ja kansa saa nauttia liikunnan parissa niin taiteesta kuin yritysten myymistä tuotteista.
9. Vanha muhkea punatiilinen myllyrakennus seisoo yhä tyhjänä Toppilansalmen rannalla. Mitä Samu ja Olli aikovat tehdä kulttuurin kolmannen sektorin ja pienyrittäjien tilatilanteelle: Eikö Myllyä vallata eikö yhtään konepajaa tai voimalaa oteta kulttuurikäyttöön?
Oulussa on tällä hetkellä käynnissä useita eri kulttuurin tilahankkeita, joissa olemme olleet mukana. Kulttuuriasiainkeskus ei tule edesauttamaan kiinteistöjen pelkkää valtaamista. Sen sijaan päämäärätietoinen suunnittelutyö lähtee tarveselvityksestä, jossa kaikki toiminnalliset tarpeet huomioidaan. Tämän jälkeen työ etenee konkreettiseen hanketyöhön jos luottamushenkilöt näin päättävät. Uusien kulttuuritilojen suhteen, joissa Oulun kaupunki on osallisena, tulee olla selkeä konsepti toiminnasta. Pelkkä tila ei riitä. Tilojen suunnitelmallinen kartoitus, rakennustekniset selvitykset, ja tilojen hallinnointimalli ovat keskeisiä osatekijöitä uusien ja vanhojen tilojen suunnitteluvaiheessa. Tämän lisäksi on toki tärkeää itse sisältö, mitä toimijoita ja mitä kulttuuritoimintaa rakennuksessa tultaisiin toteuttamaan.
10. Ovatko "pojat" olleet aktiivisia esimerkiksi Lasaretinväylän suunnitelman suhteen?
Lasaretinväylän avoin tontinluovutus kilpailu ei tehnyt osallistumistamme mahdolliseksi itse suunnitteluvaiheeseen. Kilpailun ratkettua olemme tutustuneet suunnitelmiin. Kilpailun voittajaehdotuksen suhteen kulttuurilautakunta on todennut, että osallisilta kulttuuritoimijoilta pyydetään konkreettinen liiketoimintasuunnitelma ja laskelmat joiden pohjalta kyseiset kulttuuritoimijat tulisivat pyörittämään itse residenssi- ja taidehallitoimintaa.
11. Oulun kulttuurilautakunta jakamat apurahat eivät vastaa kysyntää ja usein apurahat ovat hävettävän pieniä. Onko mitään keinoa korjata tätä epäsuhtaa?
Apurahoihin käytettävä määräraha on vähitellen kasvanut, mutta kysyntä ylittää tarjonnan reippaasti. Tämän hetken talousnäkymien vuoksi apurahojen kasvu on toistaiseksi pysähtynyt. Kulttuurin rahoitus voi jatkossa kasvaa, jos sisällöt tukevat kaupunkimme yhteisiä päämääriä. Näistä kulttuurinen moninaisuus ja alueen vetovoimatekijät ovat merkittäviä, unohtamatta kuitenkaan ruohonjuuritason tekemistä. Kulttuuritoimijoiden tulisi huomioida myös muut alueemme rahoituskanavat ja kehittää omaa markkinointi- ja tuottajaosaamistaan.
Kulttuuriasiainkeskus tulee jatkossa tiedottamaan paremmin eri avustuslähteistä ja järjestää tarvittaessa koulutustilaisuuksia aiheesta. Oulun kaupunki pyrkii jatkossa kehittämään myös uudenlaisia kumppanuuteen perustuvia toimintamalleja.
12. Miten kuntaliitokset vaikuttavat kulttuurielämään.
Kuntaliitokset tuovat Oulun verkostoihin paljon uusia toimijoita, toimintamalleja ja toimipisteitä, joille pitää antaa tilaa näkyä. Tapahtumien ja toimijoiden näkyminen maantieteellisesti laajentuvalla alueella on haaste, mutta järkevällä aikataulutuksella ja tukeutumalla olemassa oleviin paikkoihin, joissa ihmiset ovat tottuneet asioimaan, voidaan varmasti myös seudulle saada lisää tarjontaa.