Oulussa pohdittiin viime viikolla urakalla kaupunkisuunnittelua, keskustan kehittämistä, joukkoliikennettä ja kauppakeskuksia. Ministerin suulla saatiin kuulla, että ainakin kaksi puhutuinta Oulun seudun ostosparatiisia -- Kiimingin Ideapark ja Kempeleen Zatelliitti -- ovat seutukaavan vastaisia. Viesti oli, ettei kyse ole kuntien yksityisasioista.
Kun tilanne siis on tämä, niin mitä siitä seuraa. Varmuudella ainakin melkoinen byrokraattinen sekasotku.
Taajamien ulkopuolelle ripoteltujen kauppakeskusten ympäristö- ja muista vaikutuksista on keskusteltu kiihkeästi. Neliöitäkin enemmän sekä Ideaparkin että Zatelliitin kaavassa hiertää sijainti ja liikenne. Ideaparkissa tarvittaisiin moottoritien jatkamista eritasoliittymineen, ennen kuin kauppakeskuksen laajuus ja liikennejärjestelyt olisivat sopusoinnussa.
Zatelliitissa hiertää eritasoliittymä, joka on merkitty liian lähelle Zeppeliinin liittymää ja pitäisi saada pohjoisemmaksi, mutta tilaa ei ole. Ideaparkin osalta kunta on jo päättänyt tehdä asemakaavanmuutoksen. Ministerin kannan jälkeen on selvä, että tarvitaan myös yleiskaavan muutos.
Ajan säästämiseksi molempia voi ajaa rinta rinnan. Zatelliitissa näin on tehty, mutta tuloksesta näyttää tulevan aika omituinen.
Asia on edennyt Ideaparkin varjossa vähin äänin. Kaavat ovat käyneet jo kertaalleen näytillä. Molempiin Zatelliittia koskeviin kaavaluonnoksiin on toki matkan varrella tehty muutoksia, mutta edelleen ne ovat keskenään ristiriidassa. Lisäksi molemmat poikkeavat hyväksytystä seudun yhteisestä yleiskaavasta.
Pahimmassa tapauksessa voi käydä niin, että yleiskaavanmuutos on voimaan tullessaan jo kättelyssä vanhentunut, kun asemakaava on ajanut sen ohi.
Asemakaavanmuutoksella halutaan saada eritasoliittymä nopeasti rakenteille ja voi olla että se onnistuukin. Ja kun liittymä on rakennettu, voidaankin seuraavaksi panna vireille kauppakeskuksen toimintoja koskeva kaavamerkintöjen muutos ja palata vaikkapa lähtöruutuun, alkuperäisiin suunnitelmiin takaisin.
Molempien kaavojen muutosta käsitellään tänään Kempeleen kunnanhallituksessa, mutta kaavat tuskin vielä etenevät.
Jos tämä pyöritys on tyypillinen esimerkki, ei ole ihme, jos kaavakiemurat tuntuvat käsittämättömiltä tai että ministeriä myöten siunaillaan seudullisen kaavaotteen herpaantumista. Maakuntakaavojen tarkentamisen lisäksi tarvitaan ehkä muutakin.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen johtaja Heikki Aronpää on ehdottanut ratkaisuksi yleiskaavoituksen siirtämistä kunnilta seututasolle. Asiaa kannattaa varmasti pohtia.
Hyvä esimerkki käytännön ongelmista on Oulun seudulla tehty, edistykselliseksi mainostettu seudun yhteinen yleiskaava. Se näyttää murenevan pala palalta, sillä kunnilla on oikeus laatia ja hyväksyä siihen muutoksia, jotka korvaavat yhteisen näkemyksen. Myös asemakaava on kuntien omissa käsissä.
Ympäristökeskuksella on toki oikeus valittaa hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos kunnan laatima oma yleiskaava tai asemakaava poikkeaa yhteisestä yleiskaavasta. Tätä keinoa käytetään erittäin harvoin.
Oli miten oli, aikaa nämä prosessit syövät. Kiimingissäkin viivytystä tulee ainakin vuosi, pari. Joillakin tahoilla on jo epäilty, ettei sillä itse asiassa ole Ideaparkin taustalla olevalle Maskulle niin väliäkään, vaan että se yrittäisi käyttää Kiiminkiä vain välikappaleena päästäkseen paremmille paikoille.
***
Ettei vain Oulun päätös luopua Tall Ships´ Races -purjehduksesta koituisi Shanghain maailmannäyttelyyn osallistumisen onneksi. Vajaa pari miljoonaa euroa tuntuu pieneltä summalta kymmenen rinnalla.