Työryhmä selvittää kiireesti Kiiminkijoen opiston sekä Iin ja Yli-Iin kansalaisopistojen yhtymistä. Ovia availlaan myös Kuivaniemelle, koska Yli-Iin ja Kuivaniemen yhteinen sivistystoimenjohtaja Anu Kosonen on selvityksessä mukana. Kuivaniemi kuitenkin jatkanee yhteistyötä Simon ja Kemin suuntaan.
Haukiputaan kunnanhallitus merkitsi asian nykyvaiheen maanantaina tiedoksi.
Maamme suurin maaseutuopisto, Kiiminkijoen opisto on kuntien omistama osakeyhtiö. Iin ja Yli-Iin kansalaisopistoa pyöritetään kunnan normaalina toimintana.
Työryhmän tulee laatia esitys jo toukokuun aikana. Kunnat aikovat ottaa kantaa fuusioon ensi kesänä. Jos selvitykset tätä edellyttävät, hynttyyt lyödään yhteen ensi vuoden alusta.
"Nyt olisi sopiva ajankohta fuusioon, koska Kiiminkijoen opiston rehtori Heikki Viironen jää lähiaikoina eläkkeelle. Myös valtionosuuksia ollaan muuttamassa siten, että se suosii alueopistoja", työryhmän puheenjohtaja, Haukiputaan kunnanjohtaja Pasi Vallivaara sanoo.
Fuusiolla ajetaan takaa vahvaa alueopistoa. "Alustavat tiedot lupaavat, että yhtymisestä olisi hyötyä kaikille kunnille. Tavoitteena on, että nykyiset palvelut voitaisiin turvata ilman, että kuntien menot nousevat."
Iissä ei oteta kantaa
Muutos ei näkyisi Vallivaaran mukaan opiskelijoilla paljoakaan. Esimerkiksi maksuissa ei ole eroja, ja aineiden tarjonta ei ainakaan supistuisi. "Pitkällä tähtäimellä se turvaisi toimintaa", Vallivaara uskoo.
Uudet osakaskunnat voisivat halutessaan ostaa opistolta myös muita palveluja. Jo nyt Haukipudas, Kiiminki ja Ylikiiminki ostavat opistolta kulttuuripalveluja.
Vallivaara ei usko, että uudet jäsenet jäisivät jalkoihin. "Uudessa osakkuussopimuksessa painotetaan tasapuolista palvelujen tarjontaa. Tästä on jo kokemusta, kun Ylikiiminki liittyi opistoon vuonna 2000."
Iin ja Yli-Iin kansalaisopiston rehtori Tarja Vitikka kertoo, että hyvin onnistuneita fuusioita on tehty muutamia, muun muassa Jyväskylän seudulla. Hän toivoo, että fuusion edut näkyisivät ennen kaikkea Iin ja Yli-Iin palvelujen säilymisenä.
Vitikka uskoo, että yhteen liitos turvaisi nykyistä monipuolisemman ja ammattitaitoisemman opettajakunnan. Esimerkiksi lasten ja aikuisten teatteri- ja tanssiopettajista on huutava pula. "Suurempi yksikkö voisi helpommin saada henkilökuntaa."
Iin ja Yli-Iin kansalaisopistossa on päätoimisia opettajia vain musiikissa ja tekstiilityössä. Vitikka uskoo, että suuremmassa yksikössä myös työvoiman käyttö olisi joustavampaa.
Vitikka ei pelkää, että Ii ja Yli-Ii voisivat jäädä isompiensa jalkoihin. Eniten häntä huolettaa ison organisaation käytännön ongelmat siitä, miten asiat pysyvät hanskassa.
Vitikka ei ryhdy ennustamaan, miten opistolle käy. "Kun selvitys on tehty, päättäjät ottavat asiaan kantaa. Meillä ei ole käyty periaatekeskustelua vielä."
Kiiminkijoen opiston väliaikainen rehtori Kerttu Vilmunen pitää suurimpana ongelmana kireää aikataulua. Pääsääntöisesti hän uskoo yhtymisestä tulevan synergiaetuja, mutta myös lisäkuluja syntyy. "Esimerkiksi atk-yhteyksistä aiheutunee paljon lisäkustannuksia."
Kaikkiaan uusi opisto olisi Suomen kolmanneksi suurin. Tunteja siellä olisi vuodessa noin 40 000.
