Vieläkö kesäkissailmiö elää? Ehkä, ehkä ei.
Oulun seudulla löytöeläintoimintaa hoitaa Kempeleessä sijaitseva Lemmikkihoitola Vierashuone. Sen yrittäjä Simo Tolonen arvioi, että kesäkissailmiö ei ole yleinen seudulla.
Eräs asia kuitenkin mietityttää: viime aikoina on löytynyt aika paljon kissanpentuja.
– Aiempina vuosina ei ole ollut buumia syksyisin, mutta nyt voi sanoa, että pentukissojen osalta on ollut piikki. Orpoja pentuja on löytynyt yllättävän paljon.
Lyhyen ajan sisällä kissanpentuja on tullut hoitolaan viitisentoista kappaletta. Esimerkiksi vast'ikään hoitolaan tuli kaksi orpoa pentua, jotka löytyivät Oulunsalon hautausmaalta.
Kahta lukuun ottamatta tämän vuoden pennut ovat selvästi tottuneet ihmisiin. Pari arempaakaan pentua eivät vaikuta villikissoilta.
Kissanpennuille ei ole löytynyt alkuperäisiä omistajia. Uusiin koteihin ne ovat kelvanneet hyvin.
Tolonen ei osaa varmuudella sanoa, mistä tämän vuoden piikki johtuu. Kyse lienee ihmisen toiminnasta: huolimattomuudesta tai muusta ajattelemattomuudesta.
– Kun pidetään ulkokissoja, kissa voi tehdä pennut etäämmälle asutuksesta, eikä omistaja välttämättä edes tiedä, että emällä on pennut.
Vierashuoneelle tulevista löytöeläimistä valtaosa on kissoja. Kaikkiaan löytöeläimiä on Vierashuoneella ollut kuluvana vuonna heinä–elokuun vaihteeseen mennessä noin 250 kappaletta.
Aikuisia kissoja on tullut Tolosen mukaan tasaisesti koko ajan eikä vastaavaa piikkiä ole ollut havaittavissa kuin pentukissojen osalta.
– Yllättävän hyvin aikuisia kissoja noudetaan nykyisin kotiin. Jaan hyvin aktiivisesti tietoa Facebookissa. Se on oikeastaan tärkein kanava.
Yksi huolestuttava asia irtokissoissa on niin sanottu kissa-aids eli FIV.
Vierashuoneella kaikki uusiin koteihin lähtevät kissat FIV-testataan. Tänä vuonna taudin riuduttamia kissoja on ollut useita.
– Kolme löytökissaa on tänä vuonna jouduttu lopettamaan FIV-tartunnan vuoksi. Kaikki kissat löytyivät eri kunnista, joten tautia on ympäri Oulun seutua.
Tolonen muistuttaa, että tartunnan vaara on aina olemassa, kun kissa lasketaan ulos irti. Tauti voi tarttua esimerkiksi kissojen paritellessa tai tapellessa.
– Ulkokissojen omistajat pitävät sitä usein teoreettisena uhkana, mutta ei tarvita kuin yksi tilanne, jossa tauti siirtyy.
Oulun kaupungin praktikkoeläinlääkäri Jaakko Väyrynen kertoo, että FIV-tartuntoja löytyy aika ajoin, mutta epidemiaksi asti tauti ei ole Oulun seudulla levinnyt.
– Tappelevat kollikissat ovat pahimmassa riskiryhmässä, Väyrynen sanoo.
Tolonen huomauttaa, että lemmikeistä kannattaa pitää huolta jo kukkaronkin vuoksi. Kun kissa tulee hoitolaan, siitä peritään 40 euron talteenottomaksu ja hoitomaksua 15 euroa vuorokaudelta. Lisäksi tulevat kilometrikorvaukset, jos eläin on noudettu hoitolaan.
Koirien kohdalla hoitomaksu on 30 euroa vuorokaudessa.
Kissan immuunikato FIV
FIV-tartunta siirtyy tavallisimmin sylki- tai verikontaktina esimerkiksi kissojen tapellessa.
Tauti ei välity helposti ruoka-astioista tai hiekkalaatikoista.
Ihminen ei voi saada tartuntaa.
Infektio on yleisin ulkona vapaana kulkevilla, leikkaamattomilla uroskissoilla.
Ennaltaehkäisyssä tärkeintä on kissatappeluiden ehkäisy pitämällä kissat sisällä tai valvotuissa olosuhteissa ulkona ja positiivisten kissojen eristys.
Oireet vaihtelevat taudin vaiheen mukaan.
Rokotetta ei ole.
Lähde: Suomen Kissaliitto