Oulu Pohjois-Pohjanmaa ja Pirkanmaa kykenevät luomaan suunnitelmallisesti tuhansia uusia työpaikkoja muutamien vuosien aikana. Näin uskotaan tiistaina julkistetussa Suomi 2020 -tutkimuksessa, joka tehtiin Kuntaliiton, maakuntien liittojen, sisäasiain- ja ympäristöministeriöiden sekä VTT:n yhteistyönä.
Usko perustuu siihen, että nämä maakunnat ovat jo 1990 -luvun alusta kehittäneet taitoja strategisten innovaatioiden läpivientiin. Maakuntien kehittäminen on esimerkillistä ja monet muut maakunnat haluavat seurata niiden ala-kerrallaan -kehittämistä.
Tutkijoiden erityismaininnan saa Oulun kasvusopimus, jolla etsitään uusia kasvualueita, mutta ei unohdeta vanhoja, vaan vahvistetaan niitä.
Hyvä kehitys on kuitenkin kivistä. Alue kilpailee rajussa kansainvälisessä kilpailussa, jossa pitää olla paras. Tuotteistaminen on elintärkeää. Markkinat pitää tuntea. Pitää keskittyä oleelliseen.
"Sijoittajilta ei löydy uskoa rahoittamiseen, jos selkeitä tuotteita ei ole nähtävillä. Myös markkinat pitää tutkia täsmällisesti. Kuka ostaa, mitä ja millä hinnalla", korostaa erikoistutkija Timo Sneck VTT:stä.
Myös uudet huippukasvun alat ovat kortilla. "Oulu voi kehittää uusia tuotteita esimerkiksi terveysteknologiassa ja myydä vaikka Espoolle valvontajärjestelmiä, jotka hoidetaan Oulusta."
Lapin kehitys puolestaan kytkeytyy osittain Pohjois-Pohjanmaan kasvuvoimaan. Pitkällä aikavälillä tärkeintä on, kuinka maakunnallinen koulutusjärjestelmä voi viedä osaamista syrjäseuduille. Tutkijoiden mukaan Lappi voisi panostaa työvoiman osaamisen kehittämiseen vaativimpiin työtehtäviin porras kerrallaan.
Kainuun kehitys on vaikeaa. Maakunnan menestyksen kulmakivi on mittaustekniikkaan perustuva osaamiskeskus. Tutkijoiden mukaan hajautettu alihankinta olisi nopein tapa päästä vauhtiin mukaan. Maakuntahallintokokeilu voi antaa uusia pelimerkkejä, mutta sen vaikutukset näkyvät lähinnä julkisella sektorilla.
Tarvitaan neljännes-miljoona työpaikkaa
Maakuntien eriarvoistuminen voidaan tutkimuksen mukaan estää niiden omiin innovaatioihin perustuvilla menestystuotteilla. Tutkimuksessa luotiin jokaiselle maakunnalle menestyspolku, joka johtaa kansainvälisessä kilpailussa kestävään elinkeino- ja työllisyysrakenteeseen. Siinä sovellettiin ensi kertaa VTT:ssä kehitettyä ennakoivan ohjannan mallia.
Hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus ja palvelut riippuvat ennen kaikkea alueiden elinkeinoelämän suorituskyvystä. "Mikään suomalainen alue ei voi perustaa hyvinvointiaan ja tulevaisuudenodotuksiaan tulonsiirtojen varaan, jos sekä EU- että kotimainen aluetuki hiipuvat", kiteyttää selvitys.
Hyvinvointipalvelujen rahoituksen turvaaminen edellyttää, että Suomeen syntyy seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 250 000 huippuosaamista vaativaa työpaikkaa.