Metsäkauriskanta kasvaa nopeaan tahtiin Oulun riistanhoitopiirin alueella. Petotutkimuksessa käytetyn minimikanta-arvion mukaan Oulun riistanhoitopiirin alueella on noin 2 000 metsäkaurista.
Riistapäällikkö Keijo Kapiainen uskoo, että todellisuudessa kanta voi olla huomattavasti suurempi. "Uskaltaisin melkein sanoa, että arvion voi kertoa kahdella."
Kapiaisen mukaan metsäkauriiden määrä saavuttaa kohta hirvikannan koon. Hirvien vastaava talvikanta on tällä hetkellä 15 000 eläimen kieppeillä.
"Se on kuitenkin tarkoitus saada vähenemään muutaman vuoden sisällä lähemmäs 10 000. Jos kauriskanta kasvaa nykyistä vauhtia, ei mene montakaan vuotta, että kannat ovat samansuuruiset", riistapäällikkö ennustaa.
Metsäkauriita on näkynyt viime vuosina aiempaa enemmän myös muualla Suomessa. Arvion mukaan metsäkauriskanta oli ennen lisääntymiskautta noin 14 000 yksilöä.
Kannan runsastuessa myös esiintymisalue on laajennut. Kanta on tiheämpi maan lounais- ja länsiosassa, mutta eläimiä tavataan yhä laajemmalla alueella maan itä- ja pohjoisosissakin. Oulun läänissä metsäkauriskanta on painottuu rannikon seuduille.
Metsästys
vielä opettelua
Metsäkauriin metsästys aloitettiin syyskuun alusta ja metsästyskausi päättyi tammikuun lopussa. Metsäkaurisurosta sai lisäksi metsästää toukokuun 16. päivän ja kesäkuun 15. päivän välisenä aikana.
Päättyneen metsästysvuoden aikana Oulun riistanhoitopiirin alueella saatiin saaliksi 105 metsäkaurista. Pyyntilupia riistanhoitopiirillä oli 210 kappaletta.
Keijo Kapiainen pitää metsästyskauden saldoa odotettuna ja hyvänä, vaikka pyyntilupien käyttöaste jäikin 36,9 prosenttiin.
"Se on vielä opettelua. Metsäkaurista on pyydetty Oulun riistanhoitopiirissä vasta muutamia vuosia", Kapiainen huomauttaa.
Metsästäjät puhuvat, että kaurista olisi vaikeampi kaataa kuin hirveä. Kapiainen ei siihen usko, vaan arvelee, että sopivat metsästysmuodot ovat vielä hakusessa. "Metsäkaurista voi metsästää monella tavalla, yksinään tai porukalla, koiralla tai ilman."
Koko maassa saaliiksi saatiin 2 975 kaurista, mikä on 39 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena. Viime vuosina kauriin metsästyssaalis on suunnilleen kaksinkertaistunut edelliseen metsästysvuoteen verrattuna. Nyt saaliin kasvu on hieman hiljentynyt.
Kauriit syövät mansikkataimistoja
Oulun riistanhoitopiirin alueella on tehty metsäkaurishavaintoja 1960-luvulta lähtien, mutta kannan kehitys oli aluksi hidasta. Vasta 1990-luvulla kauriskanta kasvoi niin suureksi, että metsästyksen pystyi aloittamaan. Vähitellen kauriita alkaa olla haitaksi asti.
Keijo Kapiainen kertoo, että metsäkauriit ovat Etelä-Suomessa verottaneet mansikkaviljelmiä. "Ne syö mansikantaimet kokonaan. Eivät pelkästään lehtiä tai marjoja, vaan todella koko taimen."
Vielä kauriit eivät Oulun riistanhoitopiirin alueella ole mansikka- tai muille erikoisviljelmille vahinkoja aiheuttaneet.
Metsäkauriskannan kasvu lisää myös liikenneriskejä. Kaurisvahinkokolareita sattuu vuosittain jo kymmeniä Oulun riistanhoitopiirin alueella. Kauriit eivät kuitenkaan ole yhtä suuri riski liikenteelle kuin hirvet. Hirvikolareiden määrä riistanhoitopiirin alueella liikkuu sadoissa vuosittain.
"Kauriskolareissa ei tule yleensä henkilövahinkoja. Lähinnä menee peltiä ruttuun. Hirvikolareissa sen sijaan sattuu loukkaantumisia ja henkilövahinkojakin."
