Oulun sa­ta­ma­ta­lo re­pei­lee yhä

Vajaan kolmen vuoden ikäistä Oulun satamataloa on ehditty korjata jo kahteen kertaan, mutta turhaan - ongelmat eivät hellitä. Ensimmäisen kerroksen lattiat ovat taas vajonneet, sisäseinät ratkenneet, lattiat kallistuneet ja viemärit vinksahtaneet.

Oulun satamatalon repeily ei ota asettuakseen. Vajaa kolme vuotta vanhaa taloa on ehditty jo kahteen otteeseen korjata, mutta sisus vajoaa aina vaan. Tullin puolella vahingot ovat pahimpia, esittelee satamarakennusmestari Sakari Ukonmaanaho.
Oulun satamatalon repeily ei ota asettuakseen. Vajaa kolme vuotta vanhaa taloa on ehditty jo kahteen otteeseen korjata, mutta sisus vajoaa aina vaan. Tullin puolella vahingot ovat pahimpia, esittelee satamarakennusmestari Sakari Ukonmaanaho.

Oulu

Vajaan kolmen vuoden ikäistä Oulun satamataloa on ehditty korjata jo kahteen kertaan, mutta turhaan - ongelmat eivät hellitä. Ensimmäisen kerroksen lattiat ovat taas vajonneet, sisäseinät ratkenneet, lattiat kallistuneet ja viemärit vinksahtaneet. Oritkarissa sijaitseva rakennus on sisältä todella surullisen näköinen ja haitatkin jo muutakin kuin esteettisiä.

Koska pikkuremonteista ei näytä olevan hyötyä, on taistoon käytävä järeämmillä aseilla. Koko ensimmäinen kerros on paalutettava ja rakennettava käytännössä uudestaan. Kaupungin budjettiin satamatalon remonttiin on varattu noin 0,3 miljoonaa euroa.

Remonttikulujen maksajasta ei tosin vielä ole päästy yksimielisyyteen, eikä oikein siitäkään, mikä vauriot on lopulta aiheuttanut. "Nyt vaikuttaa kuitenkin vahvasti siltä, ettei kyse ole rakennuksen alla olevan hiekkapatjan pettämisestä vaan sen alla olevan maakerroksen vajoamisesta", kertoo satamarakennusmestari Sakari Ukonmaanaho.

Kovaa maata löytyy vasta 20-30 metrin syvyydestä. Siinä välillä kerrokset ovat ohutta, vesipitoista "mäskiä". Maapohjatutkimukset teki Geobotnia Oy, jonka kanssa kaupunki edelleen neuvottelee mahdollisista korvauksista.

Talon ulkoseinät lepäävät tukevasti 28 metrin syvyyteen upotetun paalutuksen päällä, mutta sisäpuolen maavaraiset lattiat ovat vajonneet. Toinen kerros on paalutettujen ulkoseinien varassa, joten toisessa kerroksessa ei ole ongelmia.

Tänä syksynä vajoaminen on ollut vielä tavallistakin selvempää. "Johtuisiko tuo pohjaveden alhaisuudesta", pohtii Ukonmaanaho.

Lattiaa on nostettu polyuretaanilla, jota on tungettu lattialaatan ja maan väliin. Apu on ollut hetkellistä, mutta ellei korjauksia olisi tehty, repeämät olisivat nyt Ukonmaanahon arvion mukaan jo ainakin 15-senttisiä.

Pahimpia vauriot ovat tullin puolella. Lattia viettää selvästi tiskille päin. Katonrajassa on monen sentin aukko, vaikka sitä on jo yritetty tukkia ainakin viiden sentin levyisellä valkoisella massalla. Joidenkin varastohuoneiden ovet eivät aukene kuin puolitiehen ja vessoissa paukahtelevat kaakelit halki. Pahinta on, että viemäreiden kallistuskin on muuttunut ja lattian alla on jo vesivahinkoja.

Ensimmäisessä kerroksessa on neliöitä noin 900 ja ne on kokonaisuudessaan paalutettava uudelleen. Se tarkoittaa sitä, että lattiasta on lyötävä 100 millimetrin paksuista metallipaalua parin metrin pätkissä vähintään 20 metrin syvyyteen eli niin kauan kuin kova maa tulee vastaan. Paaluja tarvittaneen 40-70.

Sen jälkeen lattia raudoitetaan ja paalujen varaan valetaan 120 millimetrin betonilaatta. Väliseinät rakennetaan uudelle, viemärit oikaistaan, laatoitukset uusitaan eli toisin sanoen rakennetaan koko alakerta uusiksi.

Oritkarissa sijaitsevan kaksikerroksisen satamatalon omistaa Oulun Satama, joka on yksi kaupungin liikelaitoksista. Rakennuksen 2 000 neliöstä tullille on vuokrattu 870 neliötä ja Pohjanlahden merenkulkupiirille noin 160 neliötä. Pohjoiseen tullipiiriin kuuluvan Oulun tullin kaikki toiminnot ovat uuden satamatalon myötä keskitetty Oritkariin, josta tarpeen mukaan lähdetään esimerkiksi valvontatehtäviin lentoasemalle.

Sataman omassa käytössä on 520 neliötä. Aikaisemmin Oulun Sataman noin 30 työntekijästä osa työskenteli 40-luvulla rakennetussa omakotitalossa Toppilassa, mutta ilo ajanmukaisista tiloista loppui lyhyeen talon alkaessa repeillä.

Satamatalo valmistui vuoden 1999 lopulla ja sen rakentaminen maksoi noin kaksi miljoonaa euroa. Ongelmia ilmeni jo seuraavana vuonna.

Ilmoita asiavirheestä