Oulu nostaa vähitellen päätään lyhyessä ajassa saamistaan iskuista huolimatta. Ensijärkytyksen jälkeen ajatukset virtaavat jo vapaammin. Ideoista ja toimintamalleista ei ole puutetta, kun asiantuntijat ja päättäjät visioivat tulevaisuutta.
Ei ole ensimmäinen kerta, kun Oulu kohtaa globalisaation varjopuolet kohtalokkaalla tavalla. Purjelaivojen, tervan, nahka- ja selluteollisuuden kausien jälkeenkin on selvitty. Ict-ihmeen kulta-aika on viimeisin hohdokas ajanjakso Oulun historiassa. Kolmisenkymmentä vuotta sitten alkanut kaupungin, yliopiston, yritysten ja teknologiakylän yhteistyö loi otolliset puitteet ilmiölle. Kansainväliset talouslehdet ihastelivat kilvan pohjoista piilaaksoa.
Vuosien euforian jälkeen markkinavoimat antoivat ikävän takapotkun. Kansainväliset jätit jättävät Oulun. Siitä seuraa Oululle jonkinasteinen imago-ongelma. Paljon Oulussa osataan, mutta murroksesta selviämiseen tarvitaan myös tukea. Ensiapuun tarkoitetut ehdotukset kuitenkin tyrmättiin.
Näin kävi it-yrittäjätaustan omaavalle keskustan puheenjohtaja Juha Sipilälle, jonka ajatus irtisanomiskorvausten käyttämisestä työntekijän perustaman yrityksen alkupääomana torjuttiin pikavauhtia. Kannatusta ei liioin saanut ajatus, jonka mukaan sosiaali- ja terveystoimen tietojärjestelmäratkaisu annettaisiin oululaisille.
Työministeri Lauri Ihalainen (sd.) ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) ampuivat esitykset alas tuoreeltaan. Pääministeri Alexander Stubb (kok.) on pysynyt hiljaa Oulun ongelmista. Ei edes tviittiä ole näkynyt. Oulun ict-alan murroksessa on kyse isommasta asiasta kuin Turun telakasta, joka on saanut ministereiden jakamattoman huomion. Vastaavanlainen omistautuminen olisi tervetullut myös Oulun kohdalla.
Valtiovallan perinteiset toimet ovat käytettävissä. Äkillinen rakennemuutosalue saa korkeampia investointitukia. Euroopan globalisaatiorahasto antaa apua irtisanottujen uudelleen sijoittamiseen. Molemmat keinot ovat Oulussa käytössä entuudestaan Nokia-irtisanomisten jäljiltä.
Vakiintuneita toimia voidaan jatkaa. Pientä lohtua tuo se, että yritystukilakiin saatiin runnottua Oulu-pykälä. Se mahdollistaa rakennerahastovarojen käytön startupien pääomittamisessa. Potkuja jakelevilta ohjelmistojäteiltä edellytetään myös yhteiskuntavastuuta.
Oulussa on valmiina toimivat yhteistyömallit yritystoiminnan rakentamiseksi. Tällä kertaa Oulun rahkeet eivät kuitenkaan yksin riitä, vaan apua on saatava. Peliin on pantava rohkeita avauksia. Ennakkoluuloton ratkaisu olisi esimerkiksi vapaakuntakokeiluista tuttu investointien määräaikainen huojennus. Koulutusratkaisuissa pitäisi panostaa myynnin osaamiseen. Ajatuksista, ideoista ja innovaatioista ei ole pulaa.
Ministereitä on tulossa Ouluun elokuun puolivälissä. Oulussa ei epäillä omaa osaamista, mutta uusille mahdollisuuksille ja avauksille on raivattava tietä. Siihen tarvitaan yhteiskunnan apua ja nopeasti.
Pääkirjoitus