Oulun edustalla Perämerellä pintavesien ekologisen tilan luokitus on pudonnut tyydyttävästä välttävään. Tämä selviää Suomen pintavesien ekologisesta tilaa käsittelevästä arviosta.
ELY-keskuksen biologin Mirja Heikkisen mukaan erot ovat kuitenkin pieniä, eikä kyse ole radikaalista muutoksesta.
– Suurin muutos on pohjaeläinten tilassa ja siinä, että näkösyvyys oli heikentynyt, sanoo Heikkinen.
Heikkisen mukaan Perämeren kohdalla pohjaeläimet eivät välttämättä ole paras indeksi kertomaan vesistön tilasta.
Tarkemmista syistä ekologisen tilan heikentymisen taustalla hänellä ei ole vielä tietoa.
ELY-keskukset ja Suomen ympäristökeskus selvittävät yksittäisten muutosten syytä alkusyksyn aikana.
Sisävedet hyvällä tolalla, rannikoilla ongelmia
Suomen tasolla järvien pinta-alasta 87 prosenttia ja jokivesistä 68 prosenttia on hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Sisävesien tila ei ole muuttunut merkittävästi vuodesta 2013, joskin paikoin on havaittavissa lievää paranemista. Suomenlahden tila on parantunut, mutta rannikkovesien tila ei ole pääosin saavuttanut hyvää tilaa.
Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkijan Pirkko Kauppilan mukaan rannikkovedet ovat kärsineet kuormituksesta pitkään ja toipuminenkin vie pitkän aikaa, koska kyse on suurista vesialueista. Kuormituksen vähentyminen vaikuttaa viiveellä vesialueiden ekologiseen tilaan.
– Kaikki ei ole ihmisen toiminnasta riippuvaista, vaan myös luonnon omista prosesseista, sanoo Kauppila.
Suomen- ja Pohjanlahteen vaikuttaa esimerkiksi vedenvaihto Itämeren muista osista. Kauppilan mukaan ilmastonmuutos luo painetta tehostaa vesiensuojelutoimia entisestään.
Rehevöityminen on edelleen suurin ongelma
Pienet järvet kärsivät rehevöitymisestä ja virtavedet liettymisestä. Sen sijaan suuret järvet ja erityisesti Pohjois-Lapin vesistöt ovat ekologiselta tilaltaan pääosin hyviä tai erinomaisia. Keinotekoisten tai voimakkaasti muutettujen vesien, kuten Oulujoen, tilaa ei ole vielä arvioitu.
Suomenlahden tilassa on havaittavissa paranemista vesiensuojelutoimien ja etenkin Pietarin tehostuneen jätevedenpuhdistuksen ansiosta. Hyvässä tilassa olevat rannikkoalueet keskittyvät Pohjanlahdelle.
Pohjavesien riskialueiden määrä on pysynyt melko samana edelliseen arvioon verrattuna. Arvioiduista 3800 pohjavesialueesta yhdeksän prosenttia on riskialueita, joissa ihmistoiminnot uhkaavat hyvän tilan saavuttamista.
Riittävät tiedot riskin ja tilan arvioimiseksi puuttuvat noin 4 prosentista pohjavesialueita ja näiden selvityskohteiden määrä on hieman lisääntynyt.
Vesien tila arvioidaan kaikissa EU-maissa joka kuudes vuosi. Edellinen Suomen vesien tila-arvio on tehty vuonna 2013. ELY-keskukset ovat laatineet alueensa vesien tila-arviot, joiden pohjalta SYKE on laatinut valtakunnallisen yhteenvedon vesien tilasta vuosina 2012–2017 kerättyjen aineistojen pohjalta. Luonnonvarakeskus vastasi arvioinnista kalojen osalta.
Vesien kuntoon panostetaan
EU:n alueella tavoitteena on pintavesien hyvä tila viimeistään vuoteen 2027 mennessä. Nyt julkistettu ekologisen tilan luokitus antaa yhä tarkempaa tietoa niistä vesistä, jotka tarvitsevat toimia hyvän tilan saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi. Yhteenveto näistä toimista tulee olemaan osa vesienhoitosuunnitelmia, joista valtioneuvosto päättää vuonna 2021.
Tänä vuonna käynnistynyt Vesiensuojelun tehostamisohjelma vauhdittaa Itämeren ja sisävesien suojelua historiallisen suurella panostuksella. Ohjelman toimilla muun muassa vähennetään maatalouden ravinteiden päästöjä vesiin uusien vesiensuojelukeinojen, kuten kipsin, rakennekalkin ja kuitulietteiden avulla, lisätään vesistöjen kunnostushankkeita ja vähennetään haitallisten aineiden päästöjä kaupunkien ja taajamien lähivesiin.