Eivätpä oululaiset kunnallispoliitikot 1970-luvulla tainneet arvata, millaisen kauppapaikan he vuosikymmeniksi loivat sijoittaessaan kolme automarkettia aivan vieretysten Oulun Raksilaan.
Kaupan maailma -lehden viikonvaihteessa julkistamien tilastojen mukaan Oulun Raksilan kolme markettia sinnittelevät yhteisellä myynnillään lähes 30 vuoden jälkeenkin aivan suomalaisen tavaratalokaupan mitalisijojen tuntumassa.
Uuteen nousuun Oulun Raksila noussee taas lähivuona. Kolmen marketin isännät ovat näet viritelleet jo useitakin market-alueen vaihtoehtoisia kehittämissuunnitelmia.
Laajimmassa versiossa markettien hyötyala yli kaksinkertaistuisi 40 000 neliöön ja autopaikkojen määrä tuplattaisiin noin 1 200 parkkiruutuun.
Raksilan kehittämistä toivovan Oulun kaupungin päänsärkynä on miettiä, miten marketalueen läheistä katuverkkoa parannetaan niin, ettei liikenne uudistusten jälkeen täysin jumitu.
Raksilan selättäjät
yhä harvassa
Vaikka Raksilan K-citymarket, Arinan Prisma ja Tradekan Euromarket eivät enää ole aivan terävimmillään, koko Raksilan selättäjät löytyvät ainoastaan Helsingin ydinkeskustasta ja Espoon Tapiolasta sekä Töysän kunnan Tuurin kylästä.
Kaupan maailma -lehden Jorma Jängän kokoamien tilastojen mukaan Oulussa muuttunut kaupan tilanne on ravistellut juuri Raksilan kolmea markettia, joista hän tilastoi ainakin K-citymarketin ja Euromarketin menettäneen viime vuonna myyntiään.
Raksilan markettien vahvimmaksi haastajaksi on tullut Arinan Limingantullin Prisma. Koviksi kilpailijoiksi ovat osoittautuneet myös Stockmann, Keskon Kaakkurin K-citymarket ja viimeksi Arinan Prisma ja Tradekan Euromarket Oulun Linnanmaalla.
Vähän kauempana Kempeleessä kauppakeskus Zeppelin on sekin jo yli vuosikymmenen seulonut nelostieltä Raksilaan suuntautunutta liikennettä.
Yhdessä viime vuonna 85 miljoonan euron myynnin koonneet marketit avasivat 1976 ovensa oululaisen kunnallispoliitikan luomuksena.
Kun kaupanryhmiä haluttiin kohdella mahdollisimman tasapuolisesti Kesko, Arina ja Tradeka-yhtymän edeltäjä OTK saivat rakentaa ajankohtaan nähden mammuttimaisen, yhdessä lähes 22 000 neliön suuruisen automarket-alueen aivan kaupungin keskustan tuntumaan. Jos tilaa olisi ollut enemmän, ehkä myös T-ryhmä olisi saanut markettinsa Raksilaan
Houkutteleva
kauppapaikka
Lattiapinta-alaltaan yli kahden hehtaarin kauppapaikka oli aikansa niin houkutteleva, että viikonloppuisin se kuivasi naapurikuntien kauppaa imemällä ostovoimaa Raksilaan yli 100 kilometrin säteeltä. Parhaimmillaan Raksilan kolme markettia nousivat yhteisellä myynnillään Helsingin ydinkeskustan Stockmann-tavaratalon jälkeen heti toiseksi.
Vuosikymmenten saatossa juuri Helsingin keskustan Stockmann on asettunut lujasti suomalaisen tavaratalokaupan ykköseksi ja vielä aivan omilla "luvuillaan".
Tavaratalon viime vuoden myynniksi Kaupan maailma -lehti tilastoi 354 miljoonaa euroa. Selkeä kakkonen, mutta kaukana jäljessä on Esa Keskisen isännöimä "kyläkauppa" Töysän kunnan Tuurin kylässä. Raksilan markettien edellä on toinenkin Stockmann, Espoon Tapiolassa.
Kaupan voimakas kehittyminen Oulun seudulla jouduttaa jo Raksilaa uuteen aikakauteen. Perustamisaikanaan kukin kolmesta marketista nousi yksinäänkin tavaratalokaupan vuositilastoissa aina varsin korkealle.
Mutta yksikään marketeista ei enää pääse kärkisijoille edes Pohjois-Suomen tilastossa. Kaupan maailman 180 tavaratalon tilastossa Raksilan ensimmäinen, K-citymarket, yltää vasta 50. sijalle. Pohjois-Suomessa kärkeen on noussut Arinan Limingantullin perustama Prisma (13) ja kolmas on puolestaan Arinan Rovaniemen Prisma (27).
Aivan kuten koko maan tilastossa, Pohjois-Suomessakin kakkosena on kaupan ryhmien ulkopuolinen yrittäjä. Eteläisen Suomen Tuurin Kyläkaupan vastine Pohjois-Suomessa on Juha Kärkkäisen Ylivieskan tavaratalo (21).
Raksilan ykkönen K-citymarket on joutunut päästämään edelleen vielä Stockmannin Oulun ydinkeskustan tavaratalon (28) ja Jukka Ruusun K-citymarket Kaakkurin (38).