Oulun puut­teis­ta voi tulla sen vah­vuuk­sia – kult­tuu­ri­pää­kau­pun­ki­ha­ku alkaa ensi vuonna

Galleristi Tarja Myllyaho ja taiteilijaprofessori Pirjo Yli-Maunula haluavat, että Oulu näkisi vahvuutenaan myös pohjoisen luonnon: pimeyden, valon, lumen ja viiman. He pitävät yhtenä Oulun vahvuutena eri taiteiden välistä hyvin toimivaa yhteistyötä. Pikisaaressa he näkevät mahtavat edellytykset kehittyä vaikka minkälaiseksi kulttuurikeskukseksi.

Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Kun asiantuntijaraati päättää, mikä kaupunki milloinkin pääsee Euroopan kulttuuripääkaupungiksi, vahvimmilla voi olla kaupunki, jonka kulttuuri on eniten kehittämisen tarpeessa.

Oulun kaupungin verkkosivujen lehdeltä Oulu2026 löytyy uutinen, jossa kutsutaan mukaan kulttuurilähettilääksi. Ei tarvitse kuin täyttää linkistä avautuva lomake, ja olet osa verkostoa, joka on tekemässä Oulua Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2026. Kulttuurilähettiläs pidetään uutiskirjein ajan tasalla hankkeeseen liittyvistä tapahtumista, hän saa kanavan jättää ideoitaan ja toiveitaan, tai ilmoittautua vaikka vapaaehtoiseksi tapahtumiin.

Ohjelmahaku julistetaan Oulussa auki ensi vuoden aikana. Hakemus pitää jättää EU:lle viimeistään kuusi vuotta aikaisemmin.

Galleria Harmajan galleristi Tarja Myllyaho ja taiteilijaprofessori, Flow Productionsin taiteellinen johtaja Pirjo Yli-Maunula kuuluvat niihin verkostoihin, joille on käyty esittelemässä Oulun hakua Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Molemmat näkevät hankkeessa paljon mahdollisuuksia.

Yli-Maunula ja Myllyaho toivoisivat erityisesti, että hanke kasvattaisi taiteenteon resursseja pitkällä tähtäimellä, kestävästi. Niukat resurssit on iso ongelma.

– Minusta äärimmäisen tärkeätä on paikallinen, valtakunnallinen ja kansainvälinen vuorovaikutus. Että vuorovaikutuksessa syntyvä tekeminen lisääntyisi, Yli-Maunula miettii.

Oulun heikkouksista vallitsee kaupungissa varsin yhtenäinen käsitys, jonka myös Myllyaho ja Yli-Maunula nostavat esiin: kaupunkirakenne on tylsä, uusi arkkitehtuuri on keskinkertaista, pöhinä puuttuu.

Mutta Oululla on vahvuutensa.

– Kulttuurin ja taiteen toimijoissa on valtavaa paloa kaupungin kehittämiseen. Täällä on idearikasta, talkoohenkistä porukkaa, mutta he ovat alikäytettyjä, Yli-Maunula kuvailee.

Keskusteluyhteys bisneksen, päättäjien ja taide- ja kulttuurialan tekijöiden kanssa pitäisi saada toimimaan.

– Kysymys ei ole hirvittävän isoista rahoista, pienilläkin satsauksilla saa paljon aikaan, Myllyaho sanoo.