Oulu Sampo sulkee Oulussa sijaitsevan puhelinpankkinsa tämän vuoden loppuun mennessä ja keskittää puhelinpankkipalvelunsa Helsingin-yksikköön.
Puhelinpankkisuunnitelmat selvisivät maanantaina, kun Sampo-konserni ilmoitti aloittavansa yt-neuvottelut Sampo Pankki Oyj:ssä noin 400 henkilön vähentämiseksi. Yt-neuvottelut koskevat pääosin Sampo Pankin henkilöasiakasliiketoimintaa ja puhelinpankkia. Oulun puhelinpankissa työskentelee tällä hetkellä runsaat 100 henkilöä.
Sammolla oli vielä viime vuonna puhelinpalvelukeskuksia tai puhelinpankkeja Helsingissä, Kuopiossa ja Oulussa, mutta Kuopion yksikkö laitettiin jo viime vuonna kiinni.
"Olemme nyt päättäneet yhdistää yksiköt Helsinkiin, koska meillä on Helsingin Haagassa pankkituote- ja pankkipalveluprosessit. Koska asiakkailla on entistä enemmän tuotespesifejä kysymyksiä, niin ohjaamme pankkiasioita koskevia kysymyksiä yhä vahvemmin suoraan pankkituotteiden osaajien puolelle. Tämä vähentää henkilötarvetta ja tuo tehokkuutta", Sammon varatoimitusjohtaja Mika Ihamuotila perustelee.
Ihamuotila harmittelee vuodesta 1996 toiminnassa olleen Oulun puhelinyksikön kohtaloa, mutta puolustelee samaan hengenvetoon keskittämistä.
"Olemme tutkineet paljon sitä, miten saamme toiminnan tehokkaaksi ja yhden yksikön malli on tehokkain. Asiakkaiden kannaltakin on järkevintä, kun he voivat saada esimerkiksi sijoittamiseen ja asuntolainoihin liittyvissä vaikeissa kysymyksissä aiempaa selkeämmin palvelua suoraan pankkituotepuolen asiantuntijoilta", Ihamuotila kiteyttää.
Talon sisältä
ei löydy töitä
Itse yt-neuvotteluiden keskeisimpänä syynä Sammossa pidetään sitä, että pankkiasiakkaiden käyttäytyminen pankkiasioiden hoidossa on muuttunut viime vuosina voimakkaasti ja internet-asioiminen on korvannut konttoreissa tai puhelimissa.
"Nettipankin hyödyntämisen yleistyminen on jatkunut vuosien 1999 ja 2000 jälkeen. Jopa 97 prosenttia henkilöasiakkaista hoitaa pankkitapahtumansa muualla kuin konttoreissa. Ollaksemme kilpailukykyisiä ja pärjätäksemme tässä kovassa pankkikilpailussa, on meidän otettava huomioon asiakkaiden käyttäytymisen muutos", sanoo Ihamuotila.
Henkilöstövähennyksillä syntyy vuositasolla 15-20 miljoonan euron kustannussäästö. Koska pääosa henkilöstövähennyksistä on tarkoitus toteuttaa vapaaehtoisilla tukitoimenpiteillä ja eläkeratkaisuilla, kustannussäästöt toteutuvat pääosin vasta ensi vuonna.
Sampo ei usko, että yt-prosessi johtaa irtisanomisiin, mutta Ihamuotila myöntää, ettei esimerkiksi Oulun väelle löydy töitä konsernin sisältä.
"Meillä on merkittävä väenvähentämistarve. Kun me sanomme, etteivät neuvottelut johda irtisanomisiin, niin se tarkoittaa sitä, että me pyrimme löytämään vapaaehtoisia järjestelyjä. Pyrimme hyödyntämään eläkejärjestelyjä ja muita vapaaehtoisia keinoja, jotta ihmiset etsisivät vapaaehtoisesti uusia tehtäviä erityisesti konsernin ulkopuolelta", varatoimitusjohtaja Mika Ihamuotila myöntää.