Pormestarimalliin siirtymistä on Oulussa voitava tarkastella ennakkoluulottomasti. Poliittisen ohjauksen vahvistaminen, kuntalaisten osallistamisen edistäminen ja vuorovaikutuksen parantaminen ovat hyviä tavoitteita.
Keskustelu pormestarimalliin siirtymisestä saa Oulussa uutta tuulta purjeisiin. Taustalla on kaksi valtuustoaloitetta, joissa esitetään pormestarimalliin siirtymisen selvittämistä ja valmistelemista.
Lisäksi viiden suurimman valtuustoryhmän ryhmäjohtajista neljä kannatti Kalevan Sunnuntakäräjät-palstalla ajatusta siitä, että Oulun johtajaksi voitaisiin valita pormestari (Kaleva 6.1.).
Pormestarimallia pohdittiin Oulussa edellisellä valtuustokaudella, mutta tuolloin päätettiin pitäytyä nykyisessä duaalimallissa. Ilmapiiri on muuttunut nopeasti, ja muutokselle näyttäisi olevan tilausta. Pormestarimallia perustellaan niin vallankäytön avoimuudella, demokratian vahvistamisella kuin poliittisten vaihtoehtojen ja vastuunkannon läpinäkyvyydellä. Selkeästi poliittisella mandaatilla toimiva pormestari antaa myös kasvot julkisuuteen.
Lainsäätäjän tavoite on ollut vahvistaa pormestarimallilla kunnan poliittista johtajuutta ja kansanvaltaista otetta. Miinuksena on nähty jatkuvuuden heikkeneminen.
Kuntajohtajan valmisteluvastuu tuo hänelle merkittävää poliittista valtaa. Valtuutetut haluavat tuon vallan itselleen, kun kantavat siitä poliittisen vastuun. Tilanne synnyttää herkästi ristiriitoja, jotka voivat vaikeuttaa kunnan johtamista. Poliittisen ohjauksen vahvistaminen lopettaisi jatkuvan valituksen virkamiesten vallasta. Maakuntahallinnon uudistuksen yhteydessä kunnilla on hyvä tilaisuus tarkastella johtamisen muutostarvetta.
Kuntajohtajat toimivat virkavastuulla, mutta pormestarimallissa korostuisi poliittinen vastuu. Kuntavaaleihin tulisi uutta nostetta, jos samalla käytäisiin pormestarivaalit. Puolueet esittelisivät jo vaalikampanjan aikana ehdokkaansa, joista valtuusto äänestäisi.
Poliittiselle pormestarille sopii hyvin kansallinen ja kansainvälinen verkostoituminen ja edunvalvonta. Pormestari kantaa neljän vuoden välein myös vastuun siitä, miten hyvin on onnistunut tehtävässään.
Nykyinen järjestelmä pohjaa duaalimalliin, jossa ammatillinen ja poliittinen johtaminen on erotettu toisistaan. Kuitenkin aina vuoteen 1977 saakka kunnanjohtajat toimivat kunnanhallitusten puheenjohtajina. Ei siis ihme, että kuntajohtajan valinnassa pätevyyden ja sopivuuden ohella puoluekannalla on yhä merkitystä.
Suurista kaupungeista pormestarimalliin on siirrytty Helsingissä, jossa pormestari Jan Vapaavuori (kok.) ottaa näyttävästi kantaa kaupunkipolitiikkaan. Tampereen pormestari, SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Lyly (sd.), on samoin valtakunnallisesti tunnettu kasvo.
Oulussa loikka pormestarimalliin olisi lopulta lyhyt, sillä käytössä on jo puolittainen pormestarimalli. Kaupunginhallituksen puheenjohtajalle maksetaan kuukausipalkkiota, ja tehtävä on käytännössä kokopäiväinen. Järjestelmä on konsernihallinnon keventämisestä huolimatta turhan raskas. Nykyisellään valta- ja vastuusuhteet ovat tavallisen kaupunkilaisen silmissä epäilemättä hämärtyneet.