Kunnianarvoisan Oulun Lyseon seinää koristavat nyt paitsi kolmen presidentin, myös yhden nobelistin muistolaatat. K. J. Ståhlberg, Kyösti Kallio ja Martti Ahtisaari ovat kaikki käyneet tuota koulua enemmän tai vähemmän menestyksellisesti. Siinä on yli neljäsosa Suomen kaikista presidenteistä, vähintään viidesosa nobelisteista ja sata prosenttia maamme rauhannobelisteista.
Kun Ahtisaari oli yhdestätoista presidentistämme järjestyksessä kymmenes, tasaisen vauhdin taulukon mukaan pari seuraavaa presidenttiä tuskin ovat Oulun lyseolaisia, mutta jo neljästoista taas saattaa hyvinkin olla. Sopivan ikäisten lyskalaisten siis kannattaa ruveta hiljalleen valmistautumaan vuoden 2024 tai viimeistään 2036 presidentinvaaleihin. Mahdolliset ehdokkaat lienevät nykyisin noin 30-50-vuotiaita, parhaassa tapauksessa vielä nuorempia, ehkä vielä koululaisia.
Saman tasaisen vauhdin taulukon mukaan seuraava lyseolainen nobelisti nimetään 107 vuoden kuluttua, siis vuonna 2115, joten hän ei luultavasti ole vielä syntynytkään - ellei sitten satu saamaan Nobeliaan ikuisen elämän keksimisestä.
Miten sitten suurmieheksi tai -naiseksi valmistaudutaan? Perusedellytys on tietysti, että on käyty koulua Oulun Lyseossa. Välttämättä se ei kuitenkaan vielä riitä, sillä mahtaako se pelkän opetuksen taso niin erinomaista olla. Itsekin opin Lyseossa melkein derivoimaan ja menestyin joissakin aineissa jopa paremmin kuin Ahtisaari, mutta silti en vielä ole saanut Nobelia, enkä päässyt edes presidentiksi. Ehkä se johtuu sitä, etten ole koskaan derivoinut koulusta päästyäni.
Tarvitaan siis myös jotain muuta. Vanhan tunnetun teorian mukaan Lyseon pojista tulee niin viisaita sen takia, että koulu sijaitsee Oulujoen suistossa, johon kertyvät kaikki viisausgeenit koko Oulujärven vesistön valuma-alueelta, eli jostain nälkämaan ääriltä alkaen. Kun lyskalaiset sitten välitunneilla ja koulun jälkeen kävivät hakemassa joenrannasta vettä lantringiksi, nuo viisausgeenit kertyivät heihin saman tien, ja tuloksia nyt sitten luetaan maailmanhistoriasta.
Se, että Oulujoesta on tullut nimenomaan rauhan Nobeliin johtaneita geenejä, johtuu arvatenkin siitä, että joki on valjastettu. Ahtisaari kävi Lyseota 1950-luvun alkupuolella, jolloin osa voimaloista oli jo rakennettu ja joki virtaili melko rauhallisesti. Nykyisin, suo-ojitusten, lannoitteiden ja muiden sellaisten yleistyttyä joki saattaa tuoda mukanaan geenejä, jotka edistävät kemian Nobelin saantia.
Lyseon nettisivuilla ei kerrota, vieläkö koululaiset käyttävät jokivettä. Ehkä olisi syytä käyttää. Nykyaikana tietysti ei koululaisia voi yllyttää lantraamaan, mutta voisivatko he käydä edes uimassa Oulujoessa? Ehkä sinne ei hektisillä välitunneilla ehditä, mutta vapaa-aikana se varmasti onnistuisi. Tällä hetkellä vesi on kovin kylmää, mutta ainakin vastarannalla, Tuiran uimalassa, voi uida myös talvisin. Avantouinti onkin erityisen suositeltavaa, koska viisausgeenit luultavasti pyrkivät pintaan juuri avannoista, koska muualla on vankka jääpeite.