Oulu on asukasluvultaan Suomen kuudenneksi suurin kaupunki. Näyttääkö se siltä? Tai oikeammin, miltä Suomen kuudenneksi suurimman kaupungin pitäisi näyttää?
Kaupungin omissa esitteissä ehdottomasti suosituin kuvakulma Ouluun on kauppatorin makasiinit. Kaupungintalo, tähtitornin kahvila, suihkulähteet ja tuomiokirkko ovat nekin usein tähtäimessä. Mitä muuta? Pikisaaren idylliä kesällä ja talvella.
Kaupunkiin autolla tai junalla saapuvaa kohtaa aivan toisenlainen todellisuus. Etelästä Limingantullin tasainen harmaus, pohjoisesta juuri nyt valtava tietyömaa, idästä - no, joko se kaupunki vilahti ohi? Lännestä, meren puoleltakaan, Oulusta ei näy kuin Stora Enson tehdas ja metsää.
Jos aikaa on vain tunti
Oulun entinen kaavoitusarkkitehti, nykyään Tampereen kaupungin palveluksessa vaikuttava Kay Bierganns antaa vakioneuvon vieraille, joilla on vain vähän aikaa tutustua Ouluun: kulje Rotuaarilta torille, torilta Pikisaareen ja Pikisaaresta Nallikariin. "Se on ehdottomasti kaunein osa Oulussa. Matalaahan se on sielläkin, mutta se jaksotus... ja mitä kaikkea tältä väliltä löytyy."
Biergannsin mielestä ei oikeastaan ole mitään järkeä ryhtyä vertailemaan kaupunkeja koon mukaan. "Oleellisinta on, että kaupunki on oman näköisensä. Ja Oulu on."
Maaston tasaisuutta Bierganns ei pidä varsinaisena ongelmana, tarjoaahan se etuna esimerkiksi pitkiä näkymiä. Toisaalta asialle ei mitään voi. Se mikä Oulua Bierganssin mielestä vaivaa, on ylivarovaiset ratkaisut. "Tällä en nyt kuitenkaan tarkoita, että kaupungin mittakaavaa pitäisi lähteä peukaloimaan."
Kaikki tarvittava löytyy
Kaupunginvaltuutettu, teknisen lautakunnan puheenjohtaja Taina Pitkänen-Koli (vihr.) on tyytyväinen Oulun ulkonäköön, ja hänen mielestään kaupunki todella näyttää kokoiseltaan. Oulusta löytyvät kaikki ne asiat, jotka ovat kaupungille tyypillisiä.
"Hyvin toteutuu vaatimus puistoista, taide-elämän laitoksista, isoista opinahjoista. Kaupunki on myös veden äärellä kuten monet isot kaupungit."
Keskusta sen sijaan on Pitkänen-Kolin mielestä liian pieni ja rakennusten luoma kokonaiskuva pirstaleinen. Arvorakennukset eivät muodosta yhtenäisiä katunäkymiä kuten vaikkapa Tampereella. Varsinaisia aukioita ei ole. Pieni keskusta ei houkuttele suuren maailman tapaan flaneerausretkelle eli kuljeksimaan päämäärättömästi kiirehtimättä.
Edellä on epäkaupunkeja
Kulttuurin projektipäällikkö Petri Sirviön mielestä Oulu ei näytä kuudenneksi suurimmalta kaupungilta. "Ei, joskin edellä on varsinaisia epäkaupunkejakin (Espoo ja Vantaa)."
Oulussa on Sirviön mielestä liikaa lähiömäistä rakentamista - keskustassakin - ja itse keskustan kehittäminen on rajautunut liian tiukasti muutamaan keskuskortteliin.
Metsää ei ole liikaa, mutta sitäkin enemmän jonkinlaista ei-kenenkään maata. "Esimerkiksi koko pääradan varsi pois lukien Toppilan kohta."
Sirviölle Oulun maamerkkejä ovat vesitornit: Puolivälinkangas, Intiö ja Åström. "Maikkulan tornia en ole vielä huomannut." Keskustassakin voisi Sirviön mielestä tehdä jotain, esimerkiksi valoveistostriptyykin kahden tai kolmen "tornin" "katolle: yhdystorniin, klubitaloon ja Rion taloon.
Suuret linjat puuttuvat
Oulun ylioppilaslehden päätoimittajan Elsi Huttusen silmin Oulu näyttää tavalliselta suomalaiskaupungilta. Se voi yhtä hyvin olla kuudenneksi suurin tai kuudenneksitoista suurin. Suuret, selkeät väylät puuttuvat.
"Toivottavasti joukkoliikennekatuuudistus ja kavelykatualueiden laajentaminen keskustassa tuovat ryhtiä keskustaan Turun tyyliin. Jos maanpinnalle ei haluta rakentaa parkkihalleja, on hyväksyttävä kallioparkin tulo."
Hyvää Oulussa on torinranta, jota pitäisi Huttusen mielestä kehittää yhä merellisemmäksi ja vilkkaammaksi. "Matkakeskus on myös toteutettava. Vanhat rakennukset kuitenkin säilyttäisin. Matkakeskus laajentaisi keskusta-aluetta, ja antaisi uusia mahdollisuuksia myös kulttuurin näkymiselle kaupunkikuvassa."