Varatuomari Viljo Kylmänen kuuluu pankkimaailman ja minkä tahansa ammattikunnan harvinaisuuksiin. Sampo-pankin Oulun yrityskonttorin johtaja on päättänyt päästä Rotuaarilla päivittäin vastaan tulevista kyselijöistä: "Milloin sä oikein jäät eläkkeelle?"
Hän jättää pankkiirin tehtävät peräti 35 työvuoden jälkeen, aktiivipalvelun jo tammikuun puolivälissä ja lopullisesti projektitehtävien jälkeen elokuun alussa.
Kyselijöihin Viljo Kylmänen kertoo suhtautuneensa jo vuosia rauhallisesti, sillä uteliaisuuden hän sanoo kokeneensa ymmärrettäväksi. Yli kolmen vuosikymmenen pankinjohtajaura on hänestä itsestäänkin venynyt yllättävän pitkäksi.
Havainnollisesti sen pituudesta kertoo Viljo Kylmäsen lopullisesti sulkema oululaisten pankinjohtajien pankkiiriklubi, sillä jo vuosia hän on ollut sen ainoa jäsen.
Klubilla ei olisi muutenkaan enää entistä merkitystä. Toimialalla kilpailu on käynyt niin kireäksi ja niin kylmäksi, etteivät naapurien tapaamiset leppoisissa merkeissä herrasmiesklubissa olisi enää helppoja. Enää ei ainakaan yhdessä paikallisella pankkiiriporukalla mietittäisi, miten markkinatilanteeseen kulloinkin olisi Oulussa hyvä suhtautua.
Viljo Kylmäsen aloittaessa pankkiiriuransa pankit eivät nykytyyliin markkinoineet lainarahaa; sitä säännösteltiin äärimmäisen tarkasti. Suomen Pankki sääteli tiukasti korkotasoa ja vahti, että pankkien antolainaus kasvoi perin maltillisesti.
Pankinjohtajan aika meni silloin turhanpäiväiseen pohtimiseen, kenelle lainarahaa myöntäisi ja kenelle ei, Viljo Kylmänen muistelee. Perin tavallista oli, että maksukykyisenkin asiakkaan lainahakemus jouduttiin hylkäämään jollakin syyllä, vaikkapa sillä, ettei hänellä ollut pankissa koossa omaa säästöosuutta.
Päivän mittaan saatettiin hylätä niputtain hakemuksia ja hyväksyä vain muutamia. Siis aivan toisin päin kuin tänä päivänä.
Säästöpankkien
jako kovin kokemus
Vaikka säännöstelyn kausi on painunut syvälle Viljo Kylmäsen muistoihin, rankimmaksi pankkimiesuran kokemukseksi hän nimeää osallistumisen Suomen Säästöpankin pilkkomiseen 1993.
Henkilökohtaisesti Viljo Kylmänen koki pilkkomisen työmäärän valtavana kasvuna, kun Postipankin yrityskonttori sai asiakkaita Oulun Aluesäästöpankin lisäksi Keski-Pohjanmaan Säästöpankista, Kainuun Säästöpankista sekä Koillis-Suomen Säästöpankista.
Kun säästöpankkikentän yritysasiakkaat käytännössä koko Oulun läänistä tulivat humauksessa asiakkaiksi, työmäärä ja vastuut tietysti kasvoivat entiseen nähden moninkertaiseksi. Se loi myös pohjan yrityskonttorin vahvalle kasvulle 1990-luvun lopulla, jota Viljo Kylmänen pitää mieluisimpana työjaksonaan.
Arsenaalia
ei olisi tarvittu
Mutta monen muun pankinjohtajan tavoin Viljo Kylmänen olisi ollut valmis suurempaankin haasteeseen, selvittelemään omalta osaltaan säästöpankkien ongelmaluottoja ja niiden vakuuksia.
Politiikot hätäilivät silloin maan taloudellista tilaa ja tekivät turhankin nopeita päätöksiä. Yhtenä sellaisista Viljo Kylmänen pitää edelleen omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin perustamista. Sen mukana ja selvittelyissä hukattiin hänen käsityksensä mukaan jopa kymmeniä miljardeja euroja. Niitä olisi hänen mielestään säästetty yhteiskunnalle iso potti, jos vain pankit olisivat saaneet hoitaa savotan valtion takuilla.
Pankit olisivat voineet hoitaa tilanteen halvemmalla ja pehmeämmin sekä nimenomaan kasvokkain asiakkaiden kanssa. Arsenal oli kasvoton ja kova järjestelijä. Puheet ylilyönneistä eivät ole varmastikaan ihan tuulesta temmattuja, Viljo Kylmänen katsoo.
Veteraani ei usko
lainapommeihin
Pankkikriisiin ja monen mielestä nimenomaan säästöpankkikriisiin ajauduttiin, kun Suomen Pankki purki 1980-luvun lopulla säännöstelyn rahamarkkinoilta ja pankit alkoivat jakaa lainarahaa jopa kaksin käsin.
Myös muutaman viime vuoden aikana pankkien lainahanat ovat olleet löysällä, kun suomalaiset ovat kilvan nostaneet halpakorkoisia asuntolainoja. Pelkääkö pankinjohtajaveteraani 1990-luvun alun pankkikriisin toistuvan?
Itsekin virheitä tehneenä Viljo Kylmäsen mielestä tilanne on nyt tykkänään toinen. Pankkikriisi opetti pankit rakentamaan turvalliset käsittely- ja päätösjärjestelmät ja koulutti pankinjohtajat arvioimaan luotettavasti asiakkaidensa takaisinmaksukykyä. Oleellista on myös henkilötakaajan aseman parantuminen.
Viljo Kylmänen sanoo olevansa vakuuttunut, ettei pommeja ole viritetty, vaikka korot vielä jatkaisivatkin nousuaan.