Palveluverkko ja sen kehittäminen on tänä keväänä noussut Oulun valtuuston kuumaksi kysymykseksi. Syykin siihen on varsin selvä ja sinänsä hyväksyttävissä.
Kävi nimittäin niin, että liitoksen jälkeen Oulun valtuustossa istuivat viiden eri kunnan valtuutetut, jotka ymmärrettävissä syistä eivät löytäneet yhteistä säveltä, vaan yrittivät kaikin voimin pitää kiinni ”oman kunnan” puolta.
Tämän lisäksi tulopuolen niukkuus johti siihen, että painopiste valtuuston työssä oli enemmän ja vähemmän kunnallisten palvelujen fyysisten sijaintipaikkojen käsittelyssä.
Edistystä toki saatiin. Mutta kaupungin elinvoiman kehittäminen jäi valtuustotasolla ainakin julkisuuteen tulleiden tietojen perusteella varsin vähäiseksi, vaikka juuri se pitäisi olla tärkeä kokonaisuus vähintäänkin samaan aikaan palveluverkon kanssa.
On nimittäin niin, että jos palveluverkko betonoidaan ennen kuin olemme selvittäneet Oulun laajaa aluetta, mitkä kohdat siinä mitäkin yritystä kiinnostavat. Jos näin ei tehdä, niin saattaa helposti käydä ettei yritys ko. alueelle halua sijoittua, kun alueella ei ole kunnan puolelta tiettyjä palveluja. Ja näin ko. yritys hakee johonkin toiseen kuntaan ja perustaa toimintansa ja työllistää työntekijänsä sinne. Tästä on monta esimerkkiä Oulunkin naapureissa.
Mielestäni marssijärjestys pitäisi ratkaista yllä olevan kaavailun mukaisesti, jotta Oulun talous voidaan nostaa alavireydestä. Ja se ei nouse ellei sijoitu kuntamme alueelle työntekijöitä tarvitsevia yrityksiä.
Olisiko nyt korkea aika valtuuston perustaa valtuutetuista kehitysryhmä, joka ottaa eteensä koko Oulun kartan ja ideoi BusinessOulun edustajien kanssa uusien yrityshankkeiden perustamisvaihtoehdot. Ei pelkästään hitech-yrityksille, vaan myös tavallisten suorituspaikkojen yrityksille. Siis tavaroiden ja palvelujen tarjoajille.
Hyvällä yhteistyöllä tästä työstä löytyy vahva näkemys ja sitten toimeksi vaan. Tuo toimeenpano vaatii kunnaltamme kunnallistekniikkaan satsaamista, jos se kyseiseltä alueelta puuttuu tai on vain osittainen.
On muistettava, että velkaantuneelle kunnallemme nuo investoinnit ovat myöhemmin ajan myötä tuottavia, kun uuden yrityksen työntekijät alkavat maksaa kaupungille kunnallisveroa.
Pari esimerkkiä, joiden kehittäminen voisivat olla uusien yritysten sijoituskohteina. Oulun lentokenttä ja Varjakka. Miksi ei Oulun lentoasemalta voitaisi lentorahtina kuskata täällä valmistettuja yritysten tavaratuotteita maailmalle, kun nyt se tapahtuu pääosin niin, että tuotteet kuljetetaan maitse Helsinkiin, josta lentorahtina tilaajamaihin.
Varjakka oli aikoinaan koko Pohjoismaiden suurin puutavarasatama, joten väylät merille ovat riittävät. Eikö nyt olisi aika jo Oulunkin ruveta hyödyntämään merellisen matkailun mahdollisuuksia? Hotellinkin lentokentän läheisyyteen on nyt tulossa.
Olen varma siitä, että ideointi tuottaa Oulun karttaa tutkittaessa monta muutakin hyvää paikkaa alueeltamme työnsä aloittaville yrityksille. Nallikari, Kiiminkijoki, Hietasaari, Oulujoki sekä Martinniemi. Joitakin mainitakseni.
Kun teimme monikuntaliitosta 2010–2012 en tavannut yhtäkään luottamushenkilöä tai virkamiestä, jonka perimmäinen peruste liitokselle ei olisi ollut nimenomaan elinvoiman nostaminen. Kun meillä uudessa valtuustossa on nyt yhden kunnan valtuutetut, niin nyt hyvään yhteistyöhön tämänkin asian eteenpäin viemiseksi. Kyllä palveluverkon kehittäminen onnistuu, kun tulopuoli on kunnossa.
Juhani Nousiainen
kunnallisneuvos
Oulunsalo
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.